24/11/2020

Maltaista, muttei niin makeaa

Saaristolaisleipä kuuluu monen joulupöytään, ja mikäpä sen parempmin esimerkiksi joulun kalaruokien kanssa maistuisikaan. Meilläkin sitä syödään, mutta halusin vaihteeksi tehdä myös vähemmän makeaa, mutta silti täyteläisen maltaista joululeipää.

Saaristolaisleivät leivotaan joko piimään, omena- tai appelsiinimehuun. Tämän leivän tein porkkanamehuun, kun sitä sattui kotona olemaan, eikä lopputulos ole lainkaan hassumpi. Siirappia reseptissä on vain vähän, mutta kun leivän voitelee siirappivedellä paistamisen lopussa, saa leipään aivan riittävästi makeutta.

Kauniisti pakattu, itse leivottu leipä on mainio joulumuistaminen. Ei haittaa, vaikkei leipomuksesta ihan täydellinen tulekaan. Minunkin leipäni vähän repeili. Tärkeintä on, että se on itse tehty, käsityön jälki saa huoletta näkyä.

JOULULEIPÄ
5 dl porkkanamehua
50 g hiivaa
2 tl suolaa
½ dl siirappia
1 dl maltaita
10 dl vehnäjauhoja
1 dl ruisjauhoja
100 g voita

Voiteluun
½ dl vettä
½ dl vaaleaa siirappia

Lämmitä porkkanamehu kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva, suola ja siirappi. Lisää maltaat ja alusta taikinaan vähitellen jauhot ja pehmeä voi.
Anna taikinan kohota liinan alla. Kaada taikina leivinpöydälle ja muotoile siitä kaksi pitkänmuo-toista leipää. Laita ne voideltuihin leipävuokiin ja annan kohota. Pistele leipiä haarukalla ennen kuin laitat ne uuniin.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Voitele leipiä pari, kolme kertaa paiston loppupuolella siirappivedellä. Kumoa paistuneet leivät leikkuulaudalle ja kokeile niiden kypsyys kopauttamalla leivän pohjaan. Kypsän leivän pohja kumisee. Tarvittaessa voita laittaa leivät vielä hetkeksi uuniin ilman vuokia.

24/09/2020

Samettista selleriä, sitruunaista yrttiöljyä

Syksy on juuresten juhlaa. Porkkanat, punajuuret ja muut ovat parhaimmillaan, ja myös tuttuja rakka-aineita kaikille kotikokeille. Uusiakin tuttavuuksia kannattaa kaupan vihannesosastoilta aina etsiä. Esimerkiksi juuriselleri on todella maukas juurimukula, jota läheskään kaikki eivät vielä tunne. Tai ehkä tuntevatkin keittojuureksena, mutta paljon parempaa juuriselleristä saa, kun sitä paahtaa uunissa tai tekee siitä samettisen selleripyreen.

Itse sain selleripyreetä ensimmäisen kerran pari vuotta sitten, kun viiniasiantuntija Kalle Naatula sitä tarjoili. Siitä tuli heti yksi syksyn ja talven suosikkiruokiani, jota suosittelen muillekin.
Selleripyre sopii kaikenlaisten ruokien kanssa, meillä se maistuu niin lihapatojen kuin paistetun kuhankin kumppanina.
Samettisen soseen voi vielä kruunata sitruunaisella yrttiöljyllä tai -tahnalla.

Juuriselleri ei ole kauneudella pilattu, mutta maku on mitä mainioin.

SELLERIPYREE
2 keskikokoista selleriä (n.1 kg)
2 salottisipulia
oliiviöljyä
voita
4-5 dl kaurakermaa (tai kermaa)
suolaa

Kuori sellerit ja leikkaa ne kuutioiksi. Kuori ja pilko salottisipulit. Laita kattilaan loraus öljyä ja kohtalainen pala voita ja anna kuumentua. Paahda selleriä ja sipuleita kunnes ne saavat hieman väriä.
Vähennä lieden lämpöä ja lisää kaurakerma. Anna kypsyä täysin pehmeiksi. Mausta suolalla ja soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella pyreeksi. Lisää kaurakermaa tarvittaessa.

SITRUUNAINEN YRTTIÖLJY
nippu lehtipersiljaa
nippu ruohosipulia
sitruunalla maustettua rypsiöljyä
tai maustamatonta öljyä ja rkl sitruunamehua
suolaa

Riivi lehtipersiljan lehdet korkeaan astiaan ja leikkaa sekaan ruohosipuli. Soseuta yrtit sau-vasekoittimella lisäten samalla vähitellen öljyä, kunnes koostumus on sopiva. Mausta ripauksella suolaa.
Lorauta lautasella selleripyreen päälle.

Selleripyreetä yrttiöljyllä paistetun kuhan ja lehtikaali-fetalisukkeen kanssa.
4/09/2020

Kesäkurpitsasta on moneksi

Kesäkurpitsaa pukkaa nyt yhden jos toisenkin puutarha. Omassani sitä ei kasva, mutta kaupasta saa, ja myös ystävälliseltä naapurilta. Miedonmakuiset pötkylät ovat parhaita pieninä ja napakoina, jolloin siemenhöttö ei vielä ole vallannut koko vihanneksen sisustaa.

Napakoista kesäkurpitsoista saa hyvää lisuketta, kun vihanneskiekot upottaa kirpakanmakeaan marinointiliemeen. Idea on vähän kuin hölskytyskurkuissa, pitkää maustumisaikaa ei tarvita, syöntivalmista tulee nopeasti.

Marinoidut kesäkurpitsaviipaleet sopivat hyvin liharuokien lisukkeeksi. Alkusyksyllä voi vielä mainosti grillata aina kun sää sallii ja tarjota marinoitua kesäkurpitsaa grilliruoan kanssa. Yhtä hyvin se sopii syksyisiin lihapatoihin ja vaikka voileiville hyvän juuston kumppaniksi.

MARINOITU KESÄKURPITSA
Napakka kesäkurpitsa tai kaksi (n. 250 g)
liemi:
0,5 dl sitruunamehua
2 rkl valkoista balsamicoa
0,5 dl oliiviöljyä
2-3 rkl juoksevaa hunajaa
3 valkosipulinkynttä
1 rkl rosépippureita
tuoretta rosmariinia ja timjamia

Huuhtele kesäkurpitsa ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi esimerkiksi juustohöylällä. Kuori ja viipaloi valkosipulin kynnet. Laita kesäkurpitsaviipaleita, valkosipulia, rosépippureita sekä rosmariinia ja timjamia kerroksittain lasitölkkiin tai tarjoiluastiaan.

Sekoita sitruunamehu, valkoinen balsamico, hunaja ja oliiviöljy hyvin keskenään ja kaada kesäkurpitsaviipaleiden päälle. Voi sekoitella hiukan, että marinadia menee viipaleiden väliin. Anna maustua 15–20 minuuttia viileässä. Tarjoile haluamasi ruuan kanssa.

26/08/2020

Mustikkaa ja kardemummaa

Olen loputtoman kokeilunhaluinen, mitä kokkaamiseen tulee. On hauska testailla uusia reseptejä ja tutustua uusiin raaka-aineisiin. Yhtä hauskaa on palata vanhoihin tuttuihin luottoresepteihin, joihin ei kyllästy.

Yksi niistä on mustikkapulla, jonka resepti taisi joskus vuosia sitten olla Glorian Ruoka & Viini -lehdessä.  Olin ottanut sen talteen. mutta jossain vaiheessa se katosi. Onneksi tytär oli käsin kirjoittanut sen itselleen jollekin lappuselle,ja sain sen häneltä uudestaan.

Olen enemmän pulla- kuin kakkufani, mutta aika laiska tekemään pullataikinaa. Mustikkapulla on täydellinen, nopea vaihtoehto, kun kahvileivän kaipuu iskee.

Taikinasta tulee  24–26 sentin irtopohjavuoassa paistettuna aika matala,  joten jos haluaa muhkeamman, kannattaa tehdä taikina puolitoistakertaisena tai paistaa pienemmässä vuoassa.

Mustikkapulla ei ole makeanmakea herkku, ja sekin sopii minulle, joka en kovin äitelästä pidä. Sitä voi tietenkin tuunata oman maun mukaan, esimerkiksi ripottelemalla taikinan päälle mantelilastuja, niin kuin minä tein. Olen tainnut matkan varrella muutenkin hiukan muokata alkuperäistä reseptiä.

Ja jos oikein haluaa herkutella, mikä estää tarjoamasta mustikkapullan kanssa esimerkiksi vaniljajäätelöä tai vaniljakastiketta. Itse en kaipaa kaveriksi muuta kuin kupin hyvää kahvia.

MUSTIKKAPULLA
1 dl sokeria
2 munaa
2 dl maitoa
125 g voita sulatettuna
4 dl vehnäjauhoja
2 tl kardemummaa
2 tl leivinjauhetta

3 dl mustikoita
0,5 dl sokeria
(mantelilastuja)

Sekoita munat ja sokeri kulhossa. Lisää joukkoon maito ja sulatettu , vähän jäähtynyt voi sekä kardemumma. Sekoita tasaiseksi. Lisää leivinjauhe vehnäjauhoihin ja sekoita jauhot taikinaan, mutta älä vaivaa sitä liikaa.

Levitä puolet taikinasta voideltuun irtopohjavuokaan (halkaisija 24–26 cm).  Voit myös pingottaa vuoan pohjalle leivinpaperin ja voidella vain reunat, näin pullan saa hyvin irti vuoasta.

Ripottele taikinan päälle puolet mustikoista ja puoli desiä sokeria. Levitä loput taikinasta mustikoiden päälle. Lisää halutessasi taikinan päälle mantelilastuja.

Paista 175-asteessa uunin alimmalla tasolla kullanruskeaksi. Anna mustikkapullan jäähtyä hetki ja nosta se tarjoiluvadille. Siivilöi kokonaan jäätyneen pullan päälle tomusokeria juuri ennen tarjoilua. 

20/08/2020

Itkettävän hyvää!

Kauan ennen kuin todella innostuin ruuanlaittoharrastuksesta, leivoin mielelläni suolaisia piirakoita. Piirakoiden teko oli hauskaa. Pohjataikinaa ja täytteitä sai kehitellä hyvin luovasti, ja useimmiten lopputulos oli maukas.
Yksi suosikeistani oli sipulipiirakka, jota tein varsinkin kesällä, kun saatavilla oli uusia sipuleita. Entisen kodin puutarhassa oli iso kasvimaa, jossa sipulit ja valkosipulit kasvoivat todella isoiksi. Oli juhlaa, kun sai käydä kiskomassa maasta ensimmäiset kelta- ja punasipulit.
Uudet sipulit ovat voimakkaita ja niitä viipaloidessa on vaikea välttyä ”kyyneliltä”. Silmien kirvelyn kyllä kestää, sillä voisi sanoa, että piirakka on itkettävän hyvää.
Makeaksi kuullotetun sipulin kaveriksi piirakkaan sopii suolainen juusto. Tässä piirakassa se on parmesania, joka on yhdistetty täytteen ranskankermaan. Yhtä hyvin sopii sekä sinihomejuusto että fetajuusto. Mukavaa kirpakkuutta täytteeseen tuovat kirsikkatomaatit, joista olen tänä kesänä oppinut painamaan peukalolla siemenet pois. Näin tomaateista irtoava neste ei tee piirakan täytteestä vetistä.
Leivon mieluiten piirakkani spelttijauhoista, mutta yhtä hyvin käyvät tavalliset vehnäjauhot. Täysjyväinen on tietysti terveellisempää, ja minusta myös maukkaampaa.

Timjami ja oregano sopivat hyvin sipulipiirakan maustamiseen.

SIPULIPIIRAKKA

Pohja:
0,5 dl maitoa
0,5 dl ranskankermaa
25 g sulatettua voita
2 dl spelttijauhoja tai vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa

Täyte:
3-4 isoa sipulia
3 valkosipulinkynttä
1 rkl hunajaa
1 dl parmesan-raastetta
1 kananmuna
kirsikkatomaatteja
1,5 dl ranskankermaa
suolaa
mustapippuria
tuoretta timjamia ja oreganoa
öljyä

Sekoita maito ja ranskankerma keskenään, lisää joukkoon sulatettu voi, suola ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe. Painele taikina tasaiseksi kerrokseksi piirakkavuokaan.
Valmista täyte. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi ja pilko valkosipuli. Kuullota sipuleita öljyssä niin, että ne pehmenevät. Sekoita joukkoon hunaja. Anna jäähtyä vähän aikaa.
Sekoita parmesan-raaste ranskankermaan ja lisää kananmuna hyvin sekoittaen. Mausta suolalla.
Levitä täyte piirakkapohjalle ja asettele sipulitäyte sen päälle.
Puolita kirsikkatomaatit ja paina jokaisesta puolikkaasta siemenet pois, niin piirakka ei vety. Asettele tomaatit sipulitäytteen päälle. Riivi mausteeksi timjamin ja oreganon lehtiä, rouhi päälle vielä mustapippuria.
Paista piirakka 200 asteessa ja tarjoa esimerkiksi kahvipöydässä tai iltapalana raikkaan salaatin kanssa.

Valmista täyte. Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi ja pilko valkosipuli. Kuullota sipuleita öljyssä niin, että ne pehmenevät. Sekoita joukkoon hunaja. Anna jäähtyä vähän aikaa.
Sekoita parmesan-raaste ranskankermaan ja lisää kananmuna hyvin sekoittaen. Mausta suolalla.
Levitä täyte piirakkapohjalle ja asettele sipulitäyte sen päälle.
Puolita kirsikkatomaatit ja paina jokaisesta puolikkaasta siemenet pois, niin piirakka ei vety. Asettele tomaatit sipulitäytteen päälle. Riivi mausteeksi timjamin ja oreganon lehtiä, rouhi päälle vielä mustapippuria.
Paista piirakka 200 asteessa ja tarjoa esimerkiksi kahvipöydässä tai iltapalana raikkaan salaatin kanssa.

Piirakka menossa uuniin.

4/08/2020

Meheviä kaalipalleroita kääryleiden sijaan

Rakastan kaalia, tai oikeastaan kaikenlaisia kaaleja, melkeinpä kaikenlaisessa muodossa. Alkukesän varhaiskaalia on meillä syöty jo monet kerrat coleslaw-salaatissa ja myös kaalilaatikkoa olen siitä tehnyt.
Sadonkorjuuaika on uuden kaalin sesonkiaikaa, ja yleensä olen ainakin kerran syyskesässä tehnyt kaalikääryleitä, jotka ovat todella herkullisia, mutta joiden valmistaminen on aika työlästä.

Kaalikääryleiden siirappisen makeaksi paahtunut pinta ja mehevä täyte ovat kaalinystävälle vastustamaton yhdistelmä. Kääryleiden näpertäminen ei aina houkuttele, mutta onneksi voi oikaista ja tehdä samoista raaka-aineista vaikka kaalipyöryköitä.

Löysin jo alkukesällä tämän Perinneruokaa prkl -blogin reseptin, joka osoittautui vallan mainioksi. Blogia pitävä Mika Rampa on kekseliäs kaveri, joka muokkaa hauskalla tavalla perinteisiä reseptejä uusiksi.
Hiukan sovelsin tätä ohjetta omalla tavallani. Sika-nauta-jauhelihan sijaan käytin karitsanjauhelihaa, joka sopii todella hyvin kaaliruokiin. Ja riisin kypsensin varmuuden vuoksi valmiiksi. Meiramiakaan ei sattunut olemaan, joten maustoin pyörykät tuoreella timjamilla. Kannattaa kokeilla!

Meiramin sijaan kaalipyörykät voi maustaa vaikka timjamilla.

KAALIPYÖRYKÄT UUNISSA
500 g valkokaalia
1 kpl sipuli
1 rkl rypsiöljyä
400 g nauta-sikajauhelihaa
150 g ranskankermaa
1/2 dl puuroriisiä
3 kpl kananmunaa
1 1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
2 tl meiramia
1/2 dl siirappia
1/2 dl korppujauhoja
2 1/2 dl lihalientä

Leikkaa kaali ohuiksi suikaleiksi ja silppua sipuli. Paista hetki paistinpannulla öljyssä, kunnes kaali on hieman pehmennyt ja saanut väriä.

Kaada kaali ja sipuli kulhoon ja anna jäähtyä hieman. Lisää joukkoon jauheliha, ranskankerma, puuroriisi, kananmunat ja sekoita. Mausta seos suolalla, mustapippurilla, meiramilla ja siirapilla. Lisää lopuksi korppujauhot ja sekoita tasaiseksi.

Muotoile massasta 12 pyörykkää voideltuun uunivuokaan ja paista 200-asteisessa uunissa 30 minuuttia. Kaada pyöryköiden päälle lihaliemi ja jatka paistamista vielä tunnin ajan.

29/04/2020

Nokista lohta vappupöytään

Moni on jo varmaan suunnitellut menun vapun kekkereihin, mutta vielä sinne varmasti mahtuu yksi hyvä ruokalaji, nimittäin noettu lohi. Nokilohen reseptejä on monenlaisia, minä taisin viimeksi tehdä uutisankkuri Piia Pasasen reseptillä, jota hiukan muokkailin. Tämä on se muokattu resepti.

Noetun lohen idea on mausteseoksessa, joka hierotaan kalan pintaan. Kun kala sitten paistetaan hyvin kuumassa lämpötilassa, se saa nokitumman kuorrutteen. Kuulostaa hurjalta, mutta nimestä huolimatta kala ei maistu noelta eikä palaneelta, vaan siihen tulee herkullinen suolaisenmakea aromi.

Tässä reseptissä nokilohi kehotetaan paistamaan muurinpohjapannulla tai grillissä, mutta yhtä hyvää tulee, kun kalan paistaa ensin paistinpannulla ja loppukypsentää uunissa. Myös uunin grillitoimintoa voi hyödyntää.
Noettu lohi on hyvää esimerkiksi keväisen parsarisoton, perunasalaatin tai grillattujen vihannesten kanssa.

NOETTU LOHI
noin 1 kg nahallista lohifileetä
1 dl voisulaa

Mausteseos
2 rkl paprikajauhetta
1 rkl mietoa chilijauhetta
1 tl mustapippuria myllystä
2 tl kuivattua timjamia
3 rkl ruoko- tai fariinisokeria
2-3 tl suolaa

Sekoita mausteseoksen ainekset keskenään. Viipaloi lohi nahkoineen päivineen ja kasta palat lämpimään voisulaan. Hiero mausteita ympäriinsä kalapalojen pintaan. Viipaloi lohi nahkoineen ja kasta palat lämpimään voisulaan.

Mausta kalapalat kauttaaltaan mausteseoksella ja laita palat kuumalle muurinpohjapannulle tai grilliin nahkapuoli ylöspäin. Anna hiillostua tummaksi. Käännä ja paista toinen puoli samaan tapaan.

Voit myös paahtaa lohipaloja kuivalla paistinpannulla minuutin verran joka puolelta ja siirtää sen sitten uunivuokaan ja paistaa sen siellä mehevän kypsäksi. Loppusilauksen voi antaa vaikka uunin grillivastusten alla, kunhan pitää varansa, ettei polta lohen pintaa.

nfd
2/04/2020

Paistettuna parempaa

Sain vuosia sitten ystävältäni joululahjaksi thaimaalaisen keittokirjan, jonka hän oli ostanut Thai-maassa lomaillessaan. Kirjassa on pelkästään reseptejä, joissa on käytetty paistettua riisiä. Thai-maassahan paistettua riisiä syödään paljon. Variaatioita on lukuisia, mutta pohjana on aina ensin keitetty, ja sen jälkeen paistettu riisi, johon voi kukin lisätä muita raaka-aineita mielensä mukaan.

Kirja osui silmiini, kun yhtenä päivänä pengoin keittokirjahyllyäni. Samassa muistin, että paistettu riisi on toden totta hyvää. Se sopii vallan hyvin tähän aikaan, kun koronaepidemia pitää meidät kotona ja ruokaa tehdään koko ajan. Aika usein minäkin keittelen kerralla ison satsin pastaa tai riisiä, josta voi muunnella parin päivän ateriat.

Viikonloppuna tähteeksi jäi täysjyväistä basmatiriisiä, ja niinpä sitten paistoin sitä mausteiden kera osaksi uutta ateriaa. Toki riisistä voi tehdä kokonaisen ateriankin lisäämällä siihen kasviksia, kanaa, kalaa tai lihaa, mutta meillä broilerinfileet paistettiin tällä kertaa erikseen.

Keitetty riisi on sellaisenaan aika mautonta, ja sitä syödään useimmiten jonkun kastikkeen kanssa. Kun riisin paistaa ja maustaa hyvin, ei kastikkeita tarvita. Olennaista on paistaa riisi kunnolla kuumassa pannussa, jotta siitä tulee paahteista ja rapeaa. Ei haittaa, vaikka se vähän tarttuisi pannun pohjaan, rapeimmat palat ovat parhaita.

Tässä reseptissä on oman makuni mukaisia mausteita, mutta jokainen maustakoon tavallaan. Ja jos riisiä ei ole jäänyt tähteeksi, kuka estää keittämästä sitä paistamista varten.
Tähän ruokalajiin sopii mainiosti vanha sanonta: ken keitetyn paistaa, se makean maistaa.

PAISTETTU RIISI
n. 6-7 dl valmiiksi keitettyä, jäähtynyttä riisiä
loraus öljyä ja nokare voita paistamiseen
1 sipuli tai pätkä purjoa
2 valkosipulinkynttä
(1 rkl inkivääriä raastettuna)
2 tl (paahdettua) paprikajauhetta
mustapippuria
chilihiutaleita
suolaa maun mukaan

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota niitä sekä inkivääriraastetta paistinpannussa miedolla lämmöllä. Käännä lämpöä kuumemmaksi ja lisää pannulle riisi ja mausteet. Kääntele riisiä, jotta maut sekoittuvat ja anna sen paahtua kunnolla.
Kun riisi on saanut kullanruskean värin, se on valmista tarjottavaksi joko sellaisenaan tai osana muuta ateriaa.

26/03/2020

Fenkolista vaihtelua salaattiin

Eräänä päivänä kaupassa kassarouva siirteli ostoksiani hihnalla eteenpäin ja nähdessään fenkolin, hän totesi huomanneensa, että ostan niitä usein. ”En tiedä ketään muuta, joka ostaisi näitä näin paljon”.

Havahduin siihen, että toden totta, melkein joka kauppareissulla ostoskorissa on myös fenkoleita. Niistä on tullut yksi suosikkivihanneksistani, joista teen useimmiten salaattia. Tavallinen tomaatti-kurkku-salaatinlehti -yhdistelmä kyllästyttää, joten fenkolisalaatit ovat syrjäyttäneet sen.

Useimmiten yhdistän fenkolin kurkun kanssa, myös päärynä tai omena sopivat salaattifenkolin seuraan oikein hyvin. Salaatinkastikkeeksi sopii kirpeä, etikkainen kastike, vähän mummonkurkkujen tapaan. Joskus sekoitan kastikkeeseen hiukan myös karkeaa jyväsinappia. On makuasia, millaista etikkaa käyttää. Itse pidän enemmän valkoisesta balsamiviinietikasta kuin väkiviinaetikasta, koska siinä on hieman mahkeahko aromi. Mutta kumpikin sopii vallan mainiosti.

Suosittelen siis sujauttamaan ostoskoriin fenkolia seuraavalla kauppareisulla. Tänä talvena niitä on ollut hyvin saatavilla ja laatukin on ollut useimmiten hyvä.

Salaattifenkolin lehdet muistuttavat tilliä, ne kannattaa käyttää koristeluun.

Fenkoli-kurkkusalaatti
1 keskikokoinen, ”hoikka”, kurkku
1 keskikokoinen fenkoli
3 rkl väkiviinaetikkaa
3 rkl vettä
1 rkl sokeria tai hiukan hunajaa
(1 tl jyväsinappia)
ripaus suolaa
(rucolanlehtiä koristeluun)

Leikkaa fenkoli aivan ohuiksi siivuiksi. Jätä lehtitupsut koristelua varten.
Kuori ja halkaise kurkku ja poista siemenet. Leikkaa kurkku viipaleiksi. Laita kannelliseen rasiaan tai salaattikulhoon, jonka kanneksi voi laittaa vaikka lautasen.
Sekoita etikka, vesi, sokeri ja suola keskenään, ja lisää kastike kurkku- ja fenkoliviipaleiden joukkoon. Ravistele tai hölskyttele salaattia niin, että kastike sekoittuu kunnolla. Jos maltat, ja jos on aikaa, anna olla viileässä jonkin aikaa.
Koristele salaatti fenkolin lehtitupsuilla ja halutessasi myös rucolan lehdillä
Salaatti sopii melkeinpä minkä ruuan kanssa. Meillä se on sekä arjen että pyhän lisuke.

Fenkoli kannattaa viipaloida hyvin ohuiksi siivuiksi.
7/02/2020

Aasian makuja salaatissa

Etsiskelin viime keväänä jotain uudenlaista salaattireseptiä, koska olin luvannut tehdä salaatit kummipoikani lakkiaisiin. Vaihtoehtojahan salaattimaailmassa on vaikka kuinka, mutta joskus ei millään keksi mitään erilaista. Tutut viher- ja pastasalaatit ovat kekkereissä aina taattu valinta, mutta niiden lisäksi tahdoin jotain muutakin.

Ahkera ruokalehtien selaaminen tuotti tuloksen ja löysin Maku-lehdestä nuudeli-pähkinäsalaatin ohjeen, joka kuulosti hyvältä. Aineksia oli kohtuullinen määrä ja makumaailma raikas; kastikkeeseen tuli muun muassa makeaa chilikastiketta, limetillä terästettynä.
Pääraaka-aineina olivat porkkana ja ohuet riisinuudelit, joiden pätkimisessä oli salaatinteon ainoa pikkuruinen haaste. Murensin nuudelit käsin pätkiksi sillä seurauksella, että teräviä nuudelinmuruja oli koko keittiö täynnä.
Kätevämpi emäntä olisi ehkä keksinyt paremman konstin, mutta eipä tuo haitannut, kun salaatista tuli niin hyvää.

Tapani mukaan muokkasin ohjetta hiukan (tässä siis muokkaamani resepti). Lime ei mielestäni tuonut ihan tarpeeksi kirpakkuutta kastikkeeseen, joten lisäsin hiukan vaaleaa balsamicoa. Ja kuten aasialaistyyppisissä ruuissa usein, tähänkin olisi tullut tuoretta korianteria, jota en hartaista yrityksistäni kerta kaikkiaan pysty syömään. Vaihdoin siis korianterin lehtipersiljaan, joka sopi salaattiin vallan mainiosti.

Joulun jälkeen otin tämän salaatin taas ruokalistalle, kun alkoi tehdä mieli jotain kevyempää ja raikkaampaa. Nuudeli-pähkinäsalaattia voi tarjota niin lihan, kanan kuin kalankin kanssa.

NUUDELI-PÄHKINÄSALAATTI
1 pkt 125 g ohuita riisinuudeleita
kiehautettua vettä
kastike:
½ dl rypsiöljyä
½ dl makeaa chilikastiketta
1 rkl seesamiöljyä
2 rkl valkoista balsamicoa
1 tl suolaa
2 limetin mehu ja raastettu kuori
noin 400 g porkkanoita
kevätsipulia
1 ruukku korianteria tai lehtipersiljaa
100 g suolattuja cashew-pähkinöitä tai pähkinäsekoitusta.

Murenna nuudelit pieniksi pätkiksi isoon kulhoon ja kaada kiehuva vesi niiden päälle. Anna tekeytyä muutama minuutti.
Valuta vesi pois ja huuhtele nuudelit siivilässä kylmässä vedessä. Valuta ja kaada kulhoon.
Lisää heti öljy, chilikastike, balsamico, seesamiöljy ja suola ja sekoita hyvin.
Raasta limetin kuori ja purista mehu ja sekoita nuudelien joukkoon.
Kuori porkkanat ja raasta karkeaksi raasteeksi ja lisää nuudelikulhoon sekoitellen. Hienonna korianteri tai lehtipersilja ja sekoita ne lopuksi salaattiin pähkinöiden kanssa.

Tässä salaatissa on runsaasti makua ja väriä.

IMG

PILKKUMI-PALSTA

Pilkkumi-ruokapalsta näki päivänvalon Lauttakylä-lehdessä maaliskuussa 2010. Pilkkumi tarkoittaa kulhoa, joten mikäs sen parempi sana kuvaamaan ruokaan liittyviä tarinoita. Nyt Pilkkumi on myös blogi, mutta jatkuu epäsäännöllisen säännöllisesti edelleen Lauttakylä-lehdessä.

KIRJOITTAJA

IMG Lauttakylä-lehden päätoimittaja, kokeileva kotikokki. Innostuu kotimaisesta lähiruoasta, rakastaa myös italialaisia herkkuja. Lempimakuja sitruuna, timjami, valkosipuli ja suklaa. Kokkaa enemmän asenteella huis hais kuin tip top.

RESEPTIT

IMG

ARKISTO