Siskot sopivat myös soosiin
On hauska kokeilla uusia ruokalajeja, mutta välillä pitää palata perusmakujen äärelle. Siskonmakkarakeitto on kaikille tuttu arkiruoka, joskin se jakaa aika vahvasti mielipiteet; toiset inhoavat, toiset rakastavat.
Mausteisista ”siskoksista” saa kyllä muutakin kuin soppaa. Näin joskus jossain lehdessä siskonmakkarakastikkeen ohjeen, mutta eihän sitä enää mistään löytynyt, piti siis säveltää itse.
Siskonmakkaroissa on sen verran makua, että paljon ei soosiin tarvita edes mausteita, lempituorejuustoa vain, tomaattimurskaa ja paljon tuoretta persiljaa.
Siskonmakkaroiden käsittely on sottaista puuhaa, mutta vaiva palkitaan herkullisella maulla. Kastike nopeasti ja maistuu hyvältä perunoiden, pastan, keitetyn ohran tai riisin kanssa.
SISKONMAKKARASOOSI
(reilu annos kahdelle)
400 g siskonmakkaroita
1 rkl öljyä
1 sipuli
1,5 dl yrteillä maustettua tomaattimurskaa
100 g Afrikan paprika –tuorejuustoa
(loraus ruokakermaa)
Kaada öljy kasarin pohjalle ja purista siskonmakkarapallukat sinne kypsymään.
Anna paistua hetki, ennen kuin sekoitat, ettei makkaramassa mene rikki.
Pilko sipuli pieneksi ja laita siskonmakkaroiden sekaan kuullottumaan hetkeksi.
Lisää tomaattimurska ja tuorejuusto ja sekoittele, kunnes juusto sulaa.
Anna kiehahtaa hetki.
Jos kastike on liian paksua, lisää loraus ruokakermaa.
Silppua sekaan paljon tuoretta persiljaa.
Kukkakaalista muutakin kuin gratiinia
Takana on ihana kesä, jonka lämpö ja kosteus kasvattivat runsasta satoa. Kasvisten ystävältä ei hyvän ruoan raaka-aineita ole puuttunut. Pikemminkin on ollut valinnanvaikeus, mistä aterian milloinkin kokkaisi.
Aika usein tulee tehtyä samoista vihanneksista samoja asioita, esimerkiksi kukkakaalista gratiinia. Joskus kannattaa kuitenkin kokeilla muutakin, kukkakaali on nimittäin hyvää myös raakana salaatissa.
Sen mietoon makuun tuovat lisää potkua sinihomejuusto, pähkinät, kapris ja viinirypäleet. Ellei joku näistä aineksista sovi omaan makuun, aina voi soveltaa. Sinihomejuuston voi vaihtaa fetaan, pähkinät auringonkukansiemeniin, kaprikset oliiveihin ja viinirypäleet omenaan. Myös avokado sopii tähän salaattiin. Ei siis muuta kuin yhdistelemään.
Kukkakaalisalaatti sopii hyvin liha-, kala- ja kanaruokien kanssa, mutta käy yhtä mainiosti alkuruoaksi hyvän leivän kanssa.
KUKKAKAALISALAATTI
1 kukkakaali (n. 500 g)
100 g pähkinäsekoitusta
200 g viinirypäleitä tai pari omenaa
1 pieni purkki kapriksia
pätkä purjoa
persiljaa
100 g sinihomejuustomuruja
mustapippuria
3 rkl valkoista balsamicoa
4 rkl oliivi- tai rypsiöljyä
Pese kukkakaali ja viinirypäleet. Leikkaa kukkakaali ohuiksi viipaleiksi ja halkaise rypäleet.
Rouhi pähkinät, mutta älä liian pieniksi paloiksi.
Leikkaa purjo renkaiksi ja silppua persilja. Valuta kapriksista liemi.
Laita kasvikset tarjoilukulhoon, sekoita joukkoon balsamico ja öljy ja rouhi joukkoon mustapippuria. Lisää sinihomejuusto vasta hetki ennen tarjoilua ja sekoita varovasti.
Vatsa täyteen sitruunaa ja yrttejä
Kala on hyvää kesäruokaa. Se on kevyttä ja kypsyy nopeasti, valmistipa sen millä tavalla tahansa; halstrattuna, grillattuna, savustettuna, pannulla paistettuna, höyrytettynä tai vaikka kokonaisena uunissa.
Parhaita kaloja ovat vaaleat järvikalat, mutta niitä ei ikävä kyllä aina ole saatavilla. Hätätilassa voi siis turvautua loheen tai kirjoloheen, vaikka eivät ne esimerkiksi ahvenen tai siian makua voita.
Useimmiten lohi ostetaan fileinä, mutta jos syöjiä on useampia, kannattaa ostaa kokonainen lohi. Se muhii meheväksi uunissa, kun sen vatsan täyttää valkosipulilla, sitruunaviipaleilla ja yrteillä.
Myös siika on samalla tavalla kypsennettynä herkullista, minun mielestäni vielä parempaa kuin lohi.
Kalan lisukkeeksi sopii tuoreesta pinaatista, sipulista ja tillistä tehty muhennos.
Uunilohi
1kg – 1,5 kg:n kirjolohi
merisuolaa
1 iso sitruunaa
3 valkosipulinkynttä
tuoretta timjamia, rosmariinia, tilliä
Huuhdo ja kuivaa lohi.
Laita kala leivinpaperin päälle uunipellille.
Ripottele hienoa merisuolaa kalan sisään ja päälle.
Pese sitruuna hyvin lämpimällä vedellä ja viipaloi se.
Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet
Täytä lohen vatsa sitruuna- ja valkosipuliviipaleilla sekä yrteillä.
Lado osa sitruunaviipaleista ja yrteistä kalan päälle.
Paista 200 asteessa 45 min. – reilu tunti kalan koosta riippuen
Pinaattilisuke
500 g tuoreita pinaatinlehtiä
1 sipuli varsineen
voita
maustamatonta tuorejuustoa
suolaa
mustapippuria
tilliä
Huuhtele pinaatinlehdet juoksevan veden alla.
Jos lehdet ovat isoja, leikkaa kahtia.
Sulata voi kasarissa, silppua sipuli ja varsineen ja kuullota hetki voissa.
Lisää pinaatinlehdet ja anna lehtien pehmentyä.
Lisää pari ruokalusikallista maustamatonta tuorejuustoa
Anna pinaattilisukkeen muhia hetki, mausta suolalla, mustapippurilla ja tillisilpulla.
Hopeakylkiä juhannuspöytään
Silliä ja uusia perunoita pidetään erottamattomana makuparina. Sitä ne varmasti ovatkin, mutta yhtä hyviä ovat marinoidut silakat juhannuspöydässä.
Kun heti laittaa toimeksi, ehtii vielä liottaa hopeakyljet maukkaiksi. Vuorokausikin riittää antamaan kalafileille sitruksen ja yrttien aromin, vaikka aina parempi maku tietysti tulee, jos silakat saavat uida liemessä muutaman päivän.
Yrttejä kannattaa käyttää runsaasti, kun niitä nykyään saa jo melkein joka kaupasta. Kalan kanssa käytetään useimmiten tilliä, mutta rohkeus kokeilla rosmariinia ja rakuunaa kyllä palkitaan.
Ellei ehdi valmistaa silakoita juhannukseksi, kesää ja uusia ruokahetkiä kyllä riittää.
YRTTI-SITRUSSILAKAT
n. 600 g silakkafileitä
Liotusliemi
5 dl vettä
1 dl etikkaa
1 tl suolaa
Marinadi
2 appelsiinia
2 limettiä
1,5 dl valkoista balsamicoa
1 dl rypsiöljyä
1 dl sokeria
1 tl suolaa
tuoretta rosmariinia ja rakuunaa
tuoretta inkivääriä
5 valkosipulinkynttä
Sekoita liotusliemeksi etikka, vesi ja suola.
Vedä silakkafileistä nahka pois ja liota niitä
etikkaliemessä noin kuusi tuntia.
Keitä sillä aikaa marinadi.
Purista appelsiineista ja limeteistä mehu,
yhteensä noin 3 dl.
Sekoita joukkoon valkoinen balsamico, sokeri ja suola.
Lisää liemeen muutama rosmariininoksa ja keitä hetki,
jotta marinadi maustuu hyvin.
Anna jäähtyä ja lisää liemeen öljy, viipaloidut valkosipulinkynnet ja parin teelusikallisen verran raastettua, tuoretta inkivääriä.
Valuta silakkafileistä liotusliemi lävikössä.
Lado puhtaaseen tölkkiin kerroksittain silakkafileitä, tuoretta rakuunaa
ja marinadia.
Säilytä jääkaapissa vähintään vuorokausi. Tarjoa uusien perunoiden ja ruisleivän kanssa.
Hiukan fiinimpiä “nopposia”
Sanotaan, että kun alkaa ikääntyä, lapsuus palaa entistä useammin mieleen. Ehkä nyt on se hetki, kun huomaan aika usein muistelevani lapsuuden ihania kesiä; tuoksuja, tunnelmia ja varsinkin makuja.
Monet kesän ruoat, esimerkiksi uudet perunat, nostavat makumuistoja pintaan. Kullankeltaiset siiklit ovat herkku vailla vertaa. Niiden kanssa ei tarvita edes paljon lisukkeita, niin hyviltä ne maistuvat.
Yksi lapsuuteni perunaherkku olivat ”nopposet”, joita tehtiin kylmistä, edelliseltä aterialta tähteeksi jääneistä perunoista. Perunasta leikattiin pala ja sen nokkaan laitettiin nokare oikeaa voita. Hyvää ja yksinkertaista välipalaa tai iltapalaa.
Uudet perunat maistuvat edelleen kylminä. Lapsuuden nopposet ovat tosin muuttuneet toisenlaisiksi; halkaistujen perunanpuolikkaiden päälle tehdään täyte tillistä, jogurtista ja tuorejuustosta. Annoksen kruunaavat jokiravunpyrstöt.
Nämä fiinimmät nopposet käyvät yhtä hyvin suviseksi ateriaksi, alku- tai iltapalaksi, riippuu siitä, montako nopposta tarjoaa tai aikoo syödä.
JOKIRAPUPERUNAT
6-8 uutta keitetty perunaa
ruukku tilliä
nippu ruohosipulia
1 dl turkkilaista jogurttia
1 rkl maustamatonta tuorejuustoa
1 tl sinappia
ripaus suolaa
mustapippuria maun mukaan
400g jokiravunpyrstöjä tilliliemessä
Laita jokiravunpyrstöt lävikköön valumaan. Leikkaa tilli ja ruohosipuli pieneksi silpuksi.
Sekoita turkkilainen jogurtti ja tuorejuusto, mausta sinapilla, suolalla ja mustapippurilla.
Lisää yrttisilppu jogurttitahnaan.
Leikkaa peruna puolikkaiksi ja nostele ne tarjoiluvadille. Nostele puolikkaille kukkurapäällinen täytettä. Laita päällimmäiseksi jokiravunpyrstöjä ja koristele tillillä.
Tarjoa tuoreen ruisleivän kanssa alkupalana tai iltapalana.
Makeaa, kirpakkaa, marinoitua
Monessa huushollissa valmistellaan jo kuumeisesti kesän kekkereitä, lakkiaisia ja rippijuhlia. Muistan itsekin vielä hyvin tunnelmat kolmen vuoden takaa, kun nuorimmaiseni sai valkolakkinsa. Rustasin ruokalistaa monta viikkoa, mutta ruokien tekeminen jäi tietysti vasta juhlan aluspäiviin.
Jokainen haluaa juhlapöytään mieliherkkujaan, kuka satakuntalaisen pitopöydän antimia, kuka jotain vallan muuta. Uusia makuelämyksiä saa pienilläkin asioilla, esimerkiksi erilaisilla marinoiduilla lisukkeilla.
Yhdistelemällä öljyä, erilaisia viinietikoita, hunajaa, yrttejä tai vaikka tyrnimehua, saa marinadeja, joihin voi upottaa esimerkiksi papuja ja sipuleita maustumaan.
Marinoidut punasipulit, kidneypavut ja keltasipulit ovat maukkaita ja kauniin värisiä lisukkeita noutopöydässä, mutta sopivat myös salaatteihin. Kidneypavut erityisen hyvin perunasalaattiin, jonka kastikkeena voi käyttää marinointiliemen.
Marinoitu keltasipuli taas sopii hyvin vihreään salaattiin, jossa on sinihomejuustoa. Marinoidut kasvikset maistuvat myös kesän grilliruokien kanssa mainiosti.
MARINOIDUT PUNASIPULIT
2 keskikokoista punasipulia
¾ dl valkoista balsamiviinietikkaa
1 dl hyvää oliivi- tai rypsiöljyä
3 rkl juoksevaa hunajaa
Kuori punasipulit ja viipaloi ne ohuiksi renkaiksi
Sekoita hunaja balsamiviinietikkaan ja lisää öljy hyvin sekoittaen
Kaada liemi sipulirenkaiden päälle ja anna marinoitua jääkaapissa muutama tunti, mieluiten seuraavaan päivään
Käytä salaatissa tai lisukkeena esimerkiksi liharuokien kanssa
MARINOIDUT KIDNEYPAVUT
1 tölkki (380 g) kidneypapuja
sama marinointiliemi kuin punasipuleissa
2 isoa valkosipulinkynttä
muutama oksa tuoretta timjamia ja rosmariinia
(kuivattukin käy)
Kaada pavut lävikköön, huuhtele juoksevalla vedellä ja valuta hyvin
Tee samanlainen liemi kuin punasipuleillekin, mutta lisää siihen pilkotut valkosipulinkynnet ja hienonnetut yrtit
Kaada liemi papujen päälle ja anna marinoitua jääkaapissa seuraavaan päivään
TYRNIMARINOITU KELTASIPULI
1 iso sipuli
1 dl tyrnimehua
½ dl oliivi- tai rypsiöljyä
1 rkl valkoista balsamicoa
½ dl juoksevaa hunajaa
1 rkl sokeria
Kuori sipuli ja viipaloi se ohuiksi renkaiksi
Sekoita tyrnimehuun hunaja, sokeri ja valkoinen balsamico
Lisää öljy hyvin sekoittaen ja kaada liemi sipulirenkaiden päälle
Anna marinoitua jääkaapissa seuraavaan päivään
Muistoja kotitaloustunnilta
Olen luvannut, etten enää ostaa yhtään kirjaa, kun niille ei enää tahdo olla tilaa missään. Keittokirjoja tämä lupaus ei koske; jos jokin kiinnostava osuu kohdalle, se on pakko saada.
Puolustaudun sillä, että ne ovat ahkerassa käytössä. Saatan istua tuntikausia sohvalla keittokirjoja selaillen, vaikken juuri sillä hetkellä aio mitään kokatakaan. Ideoita ja inspiraatiota on silti hauska etsiskellä.
Uutuudet ovat kiinnostavia, mutta silloin tällöin pitää tarttua myös arkistojen aarteisiin. Yksi niistä on oppikouluaikainen koulun kotitalousvihko, jonka ruutukannet ovat hiukan käytössä kärsineet. Sisältö on kuitenkin säilynyt. Kotitaloustunneilla tehtiin 70-luvulla hiukan erilaisia ruokia kuin nykyään. Vihkostani löytyy silti hyviä ja käyttökelpoisia ohjeita, esimerkiksi rahkapaistos, jota pitkästä aikaa kokeilin. Mainio jälkiruoka tai kahvin kaveri. Maistuu marjojen, vaniljakastikkeen ja miksei jäätelönkin kera. Kokeilkaa.
RAHKAPAISTOS
500 g rahkaa
200 g kermaviiliä
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
4 munaa
Sekoita rahka ja kermaviili hyvin keskenään
Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla
Lisää munat yksitellen hyvin sekoittaen
Kaada massa voideltuun uuni- tai piirakkavuokaan tai leivinpaperilla vuorattuun irtopohjaiseen kakkuvuokaan
Paista 200 asteessa 30–40 minuuttia
Anna jäähtyä haaleaksi, tarjoa marjojen, jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa
Sydäntalvella maistuvat keitot
Sydäntalven parasta ruokaa ovat keitot. Ne lämmittävät mukavasti.
Keittoa voi tehdä kerralla ison kattilallisen, josta riittää useammallekin aterialle. Keitothan tunnetusti paranevat uudelleen lämmitettäessä.
Keittojen tekemisessä suurin työ on yleensä ainesten pilkkominen. Helpommalla sopan saa, kun käyttää esimerkiksi valmiita pakastevihanneksia ja säilykkeitä.
Keskitalvella herkutellaan yleensä hernekeitolla. Vaihteeksi kannattaa kokeilla tomaattista papukeittoa, joka syntyy näppärästi säilykepavuista. Pavut voi keittää itsekin, mutta jos haluaa säästää aikaa ja vaivaa, tölkkipavut ajavat saman asian. Papukeitto sopii kasvissyöjillekin, kun jättää siitä pekonin pois.
PAKKASPÄIVÄN PAPUKEITTO
1 pkt fileepekonia
1 iso sipuli
3 valkosipulin kynttä
2 tlk kidneypapuja
2 tlk tomaattimurskaa
2 rkl tomaattipyrettä
1 rkl fariinisokeria
vettä
tuoretta tai kuivattua timjamia
suolaa
mustapippuria
(chilijauhetta)
ruokakermaa
Valuta pavut lävikössä ja huuhtele ne.
Leikkaa pekoni pieniksi paloiksi.
Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet.
Paista pekoni kasarissa, lisää joukkoon sipulit, valkosipulit ja tomaattipyre.
Sekoittele ja anna paistua hetki. Lisää tomaattimurska ja pavut ja sen verran vettä, että syntyy sopivan paksuinen liemi.
Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Jos haluat keittoon lisää potkua, ripsauta joukkoon chilijauhetta.
Anna kiehua noin 15 minuuttia, nosta kattila hellalta ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Se saa jäädä karkeahkoksi.
Nosta uudelleen levylle ja kiehauta hetki. Tomaatin voimakasta makua voi pehmentää tilkalla ruokakermalla.
Koristele keitto ranskankermalla tai maustamattomalla jogurtilla ja tarjoa hyvän leivän kanssa.
Kevään vihreää lautaselle
Kotikokin elämä ei käy tylsäksi, jos rohkenee ennakkoluulottomasti kokeilla uusia raaka-aineita ja maistella uusia makuja. Meikäläiselle maistuu melkein kaikki, mutta aina silloin tällöin eteen tulee jotain, johon ei heti varauksetta ihastu.
Tuoreen korianterin makuun en oikein ole päässyt. Sitähän käytetään paljon esimerkiksi aasialaisessa keittiössä, mutta vaikka kuinka olen yrittänyt, ei siitä ole tullut lempiyrttiäni.
Kaikesta ei tietysti tarvitse pitää, mutta omaan ruokafilosofiaani kuuluu ajatus, että kaikesta voi opetella pitämään. Päätin siis, että korianteristakin tulee vielä kaverini.
Korianterin kumppaniksi valitsin viimeksi kunnon fileen merilohta. Samaan makupalettiin sopivat aika hyvin myös kotoinen tilli sekä sitruunamehu ja sitruunankuoriraaste.
Yrteistä, sitruunasta, suolasta ja oliiviöljystä syntyi raikas, keväänvihreä tahna, jonka lohi sai peitokseen. Heleän vihreä oli myös kalaruoan lisuke, kermainen hernepyree. Se on helppo ja nopea tehdä ja sopii mainiosti liha- ja kasvisruokienkin lisukkeeksi. Ja jos sitä sattuu jäämään, loput voi käyttää vaikkapa levitteenä leivän ruisleivän päällä.
TILLI-KORIANTERILOHI
n. 800 g lohifileetä
2 dl silputtua tilliä
1 dl silputtua korianteria
1 sitruunan raastettu kuori
1 sitruunan mehu
½ dl kuorittuja auringonkukan siemeniä
suolaa maun mukaan
½ dl oliivi- tai rypsiöljyä
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
Hienonna yrtit pieneksi silpuksi ja laita kulhoon.
Pese sitruuna hyvin, raasta sen kuori ja purista toisesta puolikkaasta mehu ja sekoita sekä raaste että mehu yrttisilpun joukkoon. Mausta ripauksella suolaa.
Kaada kulhoon myös auringonkukan siemenet ja oliiviöljy ja sekoita sauvasekoittimella hienoksi tahnaksi.
Nypi lohesta ruodot pois ja laita filee voideltuun uunivuokaan. Tee kalan pintaan syviä viiltoja. Purista mehu toisesta sitruunanpuolikkaasta kalan päälle. Ripottele fileelle myös hiukan suolaa. Laita yrttitäytettä viiltoihin ja levitä vielä lopuksi koko fileen päälle. Paista uunissa 20–30 minuuttia fileen paksuudesta riippuen.
HERNEPYREE
1 pss pakasteherneitä
½ rasiaa (n. 100g) yrttituorejuustoa
1 valkosipulin kynsi
suolaa ja mustapippurilla maun mukaan
Sulata pakasteherneet ja soseuta sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon tuorejuusto ja puristettu valkosipulin kynsi. Mausta suolalla ja mustapippurilla.
Lauantaiehtoon kotoinen mössö
Kun lapset olivat pieniä, lauantai oli usein leipomispäivä. Monta kertaa jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten silloin riitti aikaa leipomiseen, kun jaloissa pyöri kaksi vilkasta tenavaa.
Lauantai on aina ollut myös viikon paras päivä; viikon työt takana ja edessä vielä leppoisa sunnuntai. Paitsi leipominen, lauantaihin kuului aina myös hyvä iltapala ja kuuluu vieläkin.
Usein tehtiin pizzaa, mutta välillä haluttiin myös vaihtelua. Niin syntyi iltapala, joka sai kotoisaksi nimekseen mössö.
Mössöön tulee paljon erilaisia kasviksia, mausteita ja katkarapuja. Alkuun söimme sitä riisin ja valkosipulileivän kanssa, mutta vähitellen riisi jäi pois. Riittää, kun on tarpeeksi hyvää leipää, jolla dipata mössön viimeisetkin herkulliset liemet suuhun.
Mössö on siitä hyvä ruoka, että sitä voi muunnella loputtomiin oman maun mukaan. Tavallista juhlavamman ruoasta saa, kun laittaa siihen katkarapujen lisäksi myös suolaliemeen säilöttyjä jokiravun pyrstöjä.
Ellei pidä ravuista, mössöön voi yhtä hyvin laittaa broileria, kalaa tai vaikka lihapullia.
Ainesluettelo on pitkä, mutta sitä ei kannata säikähtää, aina voi jättää jotain pois ja muunnella omien mieltymysten mukaan.
KATKARAPUMÖSSÖ
( 4 annosta)
500 g katkarapuja
(400 g jokiravun pyrstöjä)
200 g sipulia
5 valkosipulin kynttä
200 g kesäkurpitsaa
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
1 tlk säilyketomaatteja
1 dl mustia kalamataoliiveja
½ dl oliivi- tai rypsiöljyä
½ dl sitruunamehua
1 tl paprikajauhetta
1 tl kurkumaa
1 tl chilijauhetta tai cajunmaustetta
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
1 prk ranskankermaa
½ dl ruokakermaa
2 rkl vehnäjauhoja
1 ruukku tuoretta basilikaa
Ota pakastekatkaravut sulamaan hyvissä ajoin. Valuta jokiravun pyrstöistä liemi pois.
Kuori sipulit ja valkosipulin kynnet. Suikaloi sipulut ja silppua valkosipulinkynnet.
Leikkaa kesäkurpitsa ohuiksi ”tikuiksi”.
Poista paprikoista siemenet ja leikkaa paprika suikaleiksi.
Kaada korkeareunaiseen kasariin tai kattilaan öljyä, sekoita joukkoon mausteet ja anna kuumentua hetki, jotta mausteiden aromit alkavat irrota.
Lisää valkosipulinkynnet ja sipulit. Anna kuullottua hetki koko ajan sekoitellen.
Lisää kasariin paprika- ja kesäkurpitsasuikaleet ja anna niidenkin kypsyä hetki.
Kaada joukkoon tölkkitomaatit ja sitruunamehu.
Lisää ranskankerma ja anna mössön muhia n. 15 minuuttia, kunnes kasvikset ovat napakan kypsiä.
Sekoita ruokakermaan vehnäjauhot ja suurusta mössö. Lisää katkaravut ja jokiravun pyrstöt ja anna niiden nopeasti kuumentua. Älä keitä, etteivät ravut sitkisty.
Silppua lopuksi joukkoon tuoretta basilikaa.
VALKOSIPULILEIPÄ
1 vaalea vuokaleipä
50 g voita
3 valkosipulin kynttä
foliota
Kuumenna uuni 250 asteeseen.
Leikkaa leipä viipaleiksi. Kuori valkosipulin kynnet ja purista ne pehmeän voin joukkoon.
Voitele leipäviipaleista toinen puoli ja kokoa viipaleet uudelleen leiväksi.
Kääri leipä folioon ja kuumenna uunissa n. 15 minuuttia.
Tarjoile lämmin leipä katkarapumössön kanssa.
KIRJOITTAJA
Tagit
RESEPTIT
ARKISTO
- lokakuu 2025 (1)
- syyskuu 2025 (1)
- elokuu 2025 (1)
- heinäkuu 2025 (1)
- kesäkuu 2025 (2)
- toukokuu 2025 (1)
- huhtikuu 2025 (1)
- maaliskuu 2025 (1)
- helmikuu 2025 (1)
- tammikuu 2025 (1)
- joulukuu 2024 (1)
- marraskuu 2024 (2)
- lokakuu 2024 (2)
- syyskuu 2024 (2)
- elokuu 2024 (2)
- heinäkuu 2024 (2)
- kesäkuu 2024 (2)
- toukokuu 2024 (2)
- huhtikuu 2024 (2)
- maaliskuu 2024 (2)
- helmikuu 2024 (1)
- tammikuu 2024 (1)
- joulukuu 2023 (4)
- lokakuu 2023 (1)
- syyskuu 2023 (2)
- heinäkuu 2023 (1)
- kesäkuu 2023 (3)
- toukokuu 2023 (2)
- huhtikuu 2023 (1)
- maaliskuu 2023 (1)
- helmikuu 2023 (1)
- tammikuu 2023 (1)
- joulukuu 2022 (2)
- marraskuu 2022 (1)
- syyskuu 2022 (1)
- helmikuu 2022 (1)
- marraskuu 2021 (3)
- lokakuu 2021 (1)
- elokuu 2021 (1)
- huhtikuu 2021 (1)
- maaliskuu 2021 (1)
- marraskuu 2020 (4)
- syyskuu 2020 (2)
- elokuu 2020 (3)
- huhtikuu 2020 (2)
- maaliskuu 2020 (1)
- helmikuu 2020 (1)
- joulukuu 2019 (1)
- syyskuu 2019 (1)
- elokuu 2019 (1)
- maaliskuu 2019 (1)
- joulukuu 2018 (2)
- marraskuu 2018 (3)
- lokakuu 2018 (2)
- syyskuu 2018 (2)
- heinäkuu 2018 (2)
- kesäkuu 2018 (2)
- huhtikuu 2018 (2)
- maaliskuu 2018 (1)
- helmikuu 2018 (1)
- joulukuu 2017 (5)
- lokakuu 2017 (1)
- syyskuu 2017 (4)
- elokuu 2017 (4)
- kesäkuu 2017 (5)
- maaliskuu 2017 (1)
- helmikuu 2017 (1)
- marraskuu 2016 (4)
- syyskuu 2016 (1)
- elokuu 2016 (1)
- kesäkuu 2016 (2)
- toukokuu 2016 (1)
- huhtikuu 2016 (3)
- maaliskuu 2016 (2)
- helmikuu 2016 (1)
- tammikuu 2016 (2)
- lokakuu 2015 (1)
- syyskuu 2015 (1)
- heinäkuu 2015 (1)
- kesäkuu 2015 (1)
- toukokuu 2015 (1)
- huhtikuu 2015 (1)
- maaliskuu 2015 (2)
- tammikuu 2015 (2)
- joulukuu 2014 (1)
- marraskuu 2014 (1)
- lokakuu 2014 (3)
- syyskuu 2014 (4)
- toukokuu 2014 (1)
- huhtikuu 2014 (1)
- maaliskuu 2014 (2)
- tammikuu 2014 (2)
- joulukuu 2013 (1)
- marraskuu 2013 (1)
- lokakuu 2013 (1)
- syyskuu 2013 (1)
- elokuu 2013 (1)
- heinäkuu 2013 (1)
- kesäkuu 2013 (2)
- toukokuu 2013 (1)
- huhtikuu 2013 (2)
- helmikuu 2013 (1)
- tammikuu 2013 (2)
- joulukuu 2012 (1)
- marraskuu 2012 (1)
- lokakuu 2012 (2)
- elokuu 2012 (1)
- heinäkuu 2012 (1)
- kesäkuu 2012 (1)
- huhtikuu 2012 (3)
- maaliskuu 2012 (4)
- tammikuu 2012 (1)
- marraskuu 2011 (1)
- lokakuu 2011 (3)
- syyskuu 2011 (1)
- heinäkuu 2011 (1)
- kesäkuu 2011 (2)
- toukokuu 2011 (1)
- huhtikuu 2011 (1)
- maaliskuu 2011 (1)
- helmikuu 2011 (2)
- marraskuu 2010 (1)
- lokakuu 2010 (2)
- syyskuu 2010 (2)
- elokuu 2010 (1)
- heinäkuu 2010 (1)
- kesäkuu 2010 (2)
- huhtikuu 2010 (2)
- tammikuu 2010 (1)



0
0
Lauttakylä-lehden emerita-päätoimittaja, kokeileva kotikokki. Innostuu kotimaisesta lähiruoasta, rakastaa myös
italialaisia herkkuja. Lempimakuja sitruuna, timjami, valkosipuli ja suklaa. Kokkaa enemmän asenteella
huis hais kuin tip top.