Ah, mitä ahvenia!

Päivä on täydellinen, kun saa hyvän kalansaaliin. Niin kävi äskettäin kuulaan kauniina lokakuun päivänä. Ei tosin minulle, vaan isälleni, joka anteliaasti aina jakaa osan kaloistaan meille lapsille ja lastenlapsille.
Kävi vielä niin hyvä tuuri, että saaliiksi tuli ahvenia, jotka ovat mielestäni kaikkein parhaita kaloja.  Ne päätyivät paistinpannulle vain pari tuntia sen jälkeen kun ne oli nostettu vedestä, irrotettu verkoista, perattu ja fileoitu.
Seisoin vieressä ja katselin, kun ahven toisensa jälkeen muuttui hienoksi fileeksi. Siinä samalla keskusteltiin, mitä kaikkea hyvää ahvenista voi valmistaa. Muistimme kumpikin reseptin, jonka isäni vuosia sitten sai joltain ruokakurssilta. Kotona otin esiin vanhan reseptikirjan, johon olin ohjeen tallentanut ja ryhdyin hommiin.
Olin kirjoittanut reseptin muistiin vähän summittain. Jokaisesta raaka-aineesta ei muistissa ollut tarkkaa määrää, mutta onneksi  tällä kokkailukokemuksella pystyy jo soveltamaan. Tavallista sipulia ei kotoa löytynyt, mutta hyvin toimi punasipulikin sen sijaan.

BASILIKA-AHVENET
n. 600 g ahvenfileitä 
suolaa
vehnäjauhoja
voita
1 punasipuli
250 g smetanaa tai ranskankermaa
3 rkl sitruunamehua
mustapippuria
tuoretta basilikaa

Ripottele ahvenfileille suolaa, kaada vehnäjauhot lautaselle ja pyörittele fileet jauhoissa hyvin molemmin puolin. Laita paistinpannuun kunnon kimpale voita, paista kalat kullanruskeiksi ja siirrä ne laakeaan uunivuokaan. Pidä lämpimänä uunissa.
Viipaloi sipuli ja kuullota se voissa pehmeäksi. Lisää pannulle smetana (ranskankermakin sopii) ja loraus sitruunamehua ja anna seoksen kiehua hiukan sakeammaksi. Mausta mustapippurilla ja tarvittaessa suolalla. Silppua joukkoon iso nippu tuoretta basilikaa ja levitä seos ahvenfileiden päälle. Tarjoa esimerkiksi juuressoseen kanssa.

Pikkuisen parempi iltapalapannari

On kummallista, miten mieli toimii. Ihan tiedostamatta saattaa jostain putkahtaa mieleen joku ruoka, jota ei ole aikoihin tehnyt. Niin kävi yhtenä iltana, kun en lainkaan ajatellut ruoka-asioita, vaan puuhastelin ihan muuta. Yhtäkkiä muistin ihanan vuohenjuustolla täytetyn pannukakun vuosien takaa.
Muistin myös sen, että olen kirjoittanut reseptin vanhaan muistikirjaani, joten ei auttanut muu kuin kaivaa se esiin. Jääkaapin raaka-aineet eivät ihan täsmänneet reseptiin, mutta soveltamalla syntyi kuitenkin pikkuisen parempi iltapalapannari kahdelle.
Kaikkein terveellisin se ei ole, siitä pitävät vuohenjuusto ja parmesaani huolen. Mutta joskus saa herkutella, eikös saakin.

TÄYTETTY PANNUKAKKU
2 kananmunaa
3 rkl rypsiöljyä
1 dl vehnäjauhoja
1 ½ dl maitoa

täyte:
1 iso muna
100 g vuohenjuustoa
minitomaatteja
tuoreita viikunoita tai luumuja 
2 rkl öljyä
raastettua parmesaania
lehtipersiljaa tai basilikaa

Sekoita kananmunat, maito ja öljy ja vispilöi jauhot joukkoon. Vuoraa pieni uunivuoka leivinpaperilla ja kaada pannukakkutaikina siihen. Paista 200 asteessa kypsäksi.
Ota pannari pois uunista ja raasta päälle parmesaania. Sekoita kananmuna sekä persilja- tai basilikasilppu ja kaada munaseos pannukakulle. Puolita minitomaatit, viipaloi viikunat ja paloittele vuohenjuusto. Nostele ainekset pannukakulle ja ripottele kaiken päälle vielä hiukan parmesaania.
Nostaa uudelleen uuniin ja paista, kunnes täytteen muna on hyytynyt ja juustot saaneet väriä.
Nauti sellaisenaan tai salaatin kanssa.

Sirkkoja ja syksyn herkkuja

Pilkkumissa ollaan kuulkaas nyt oikein trendien aallonharjalla, sillä olen viime päivät puuhastellut hyönteisruuan parissa. Äskettäin tuli nimittäin tieto, että Suomi muuttaa Euroopan unionin uuselintarvikeasetuksen tulkintaa niin, että meillä sallitaan ensi vuoden alusta hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena.
Aivan vielä ette siis saa marketista esimerkiksi kotisirkkoja, joista minä nyt kehittelin reseptejä. Tässä nyt kuitenkin muutama esimerkkiresepti, mitä niistä voisi kokkailla. Minun sirkkani ovat peräisin Espoosta, EntoCubelta, joka on suomalainen edelläkävijä hyönteisten konttikasvatuksessa ja kasvatuksen teknologiassa.
EntoCubesta otettiin minuun yhteyttä muutama viikko sitten ja kysyttiin, olisinko kiinnostunut kokeilemaan sirkkoja ruuanvalmistuksessa ja esittelemään kokeilun tuloksia ruokablogissani. Olin heti valmis, vaikka myönsin rehellisesti, että minulla ei ole minkäänlaista ”sirkkakokkauspätevyyttä” ei ylipäätään lainkaan kokemusta hyönteisten käytöstä ruuanlaitossa.

Sirkkojen kasvattajia ei kokemattomuuteni haitannut ja pian sain postissa paketillisen paahdettuja sirkkoja. Mielessä alkoivat heti raksuttaa ideat. EntoCuben väeltä sain myös muutaman vinkin, muun muassa sen, että koska paahdetuissa sirkoissa on hiukan pähkinäinen maku, ne sopivat hyvin esimerkiksi suklaapohjaisiin leivonnaisiin ja makeisiin herkkuihin, joissa on sokeria ja hunajaa.
Sirkkoja voi toki syödä sellaisenaankin, mutta ne voivat olla kuivia, koska paahtamisessa niistä haihtuu paljon vettä. Kun niitä lämmittää paistinpannulla öljyssä, saa makuun lisää mehevyyttä.

Näillä eväillä lähdin kehittelemään reseptejä, ja koska on syksy ja sadonkorjuuaika, halusin myös sen näkyvän sirkkaruuissa. Ensin leivoin porkkanakakun, jonka taikinaan jauhoin morttelissa sirkat hienoksi jauhoksi. Kakun päälle tein kuorrutteen kokonaisista paahdetuista sirkoista ja pähkinöistä. Tulos ei ollut lainkaan hassumpi, sillä sirkat, sokeri ja pähkinät todella sopivat hyvin yhteen.
Koska jotain suolaistakin piti kokeilla, päädyin perunapizzaan, johon laitoin myös chilillä ja valkosipulilla maustettuja sirkkoja. Niitä olisi voinut syödä sellaisenaankin vaikka kuinka paljon, niin herkullisia niistä tuli.
Uunikurpitsalle tein sirkoista, valkosipulista ja aurinkokuivatuista tomaateista lisuketta, jonka maustoin mango-curry -mausteseoksella. Syntyi mainio syysruoka, kun lisäsin mukaan vielä kirpeää fetaa.
Jälkiruuaksi tein perinteistä kaura-omenapaistosta, mutta ihan uuden twistin se sai kardemummalla maustetussa tummassa suklaassa kylevetyistä sirkoista. Kun ne jäähdytti nopeasti pakastimessa ja rouhi pieniksi palasiksi, oli kuin olisi suklaariisimuroja maistellut.
Sirkat sopivat siis varsin monenlaiseen ruuanlaittoon. Kannattaa unohtaa ennakkoluulot ja kokeilla.

PORKKANAKAKKU SIRKKA-PÄHKINÄKUORRUTUKSELLA
5 dl porkkanaraastetta
4 dl ydinspelttijauhoja (tai vehnäjauhoja)
3 dl fariinisokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1,5 dl kotisirkkoja hienoksi jauhettuina
4 munaa
1 ¼ dl rypsiöljyä

Kuorrutus:
150 g pekaanipähkinöitä
1 dl paahdettuja, kokonaisia kotisirkkoja
2 rkl sitruunarypsiöljyä (tai tavallista)
1 rkl voita
4 rkl fariinisokeria

Yhdistä jauhot, jauhetut kotisirkat, leivinjauhe, kaneli ja fariinisokeri. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat ja öljy hyvin sekaisin ja lisää seokseen hienoksi raastettu porkkana. Yhdistä seos kuiviin aineisiin ja sekoita huolellisesti.
Voitele ja leivitä  irtopohjavuoka esimerkiksi mantelijauhoilla tai vehnäjauhoilla ja kaada kakkutaikina vuokaan.
Rouhi kuorrutusta varten pekaanipähkinät hiukan pienemmiksi, mutta jätä osa kokonaisiksi. Koristele kakun reunat pähkinöillä, mutta jätä keskelle tilaa kuorrutteelle.
Laita kuorrutusta varten kattilaan fariinisokeri, sitruunaöljy ja voi. Kuumenna ja lisää joukkoon vielä sirkat ja anna kuorrutteen karamellisoitua. Levitä kuorrute kakun päälle.
Paista kakku kypsäksi 175 asteessa ja tarjoa kahvin kanssa.

PERUNA-SIRKKAPIZZA
2,5 dl vettä
1 rkl kuivahiivaa
ripaus sokeria
n. 5-6 dl hienoja spelttijauhoja (tai vehnäjauhoja)
½ tl suolaa
2 rkl öljyä

täyte:
5-6 keitettyä perunaa
1 iso punasipuli viipaleina
150 g maustamatonta tuorejuustoa
3 rkl paprika-cashewpestoa tai punaista pestoa
rosmariinia
mustapippuria
suolaa

sirkkatäyte:
2 dl paahdettuja kotisirkkoja
öljyä
3 valkosipulinkynttä
chilihiutaleita
suolaa

päälle:
parmesan-juustoraastetta

Sekoita hiiva ja sokeri hyvin kulhossa, sekoita joukkoon lämmin vesi. Lisää vähitellen jauhoja sekä suola ja lopuksi öljy. Vaivaa taikina kimmoisaksi ja anna sen nousta kaksinkertaiseksi.
Taputtele taikina jauhotetuin käsin tai kauli se ohueksi levyksi uunipellille.
Sekoita paprika-cashewpesto tuorejuustoon ja levitä se pizzataikinan päälle. Kuori perunat ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet tuorejuuston päälle, samoin pu-nasipuliviipaleet.
Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet ja kuullota niitä hetki öljyssä. Lisää joukkoon sirkat ja mausta suolalla ja chilihiutaleilla. Anna paistua hetki. Levitä sirkat perunaviipaleille, ripottele pizzan päälle vielä rosmariinia, mustapippuria sekä parmesanraastetta. Paista 225-asteisessa uunissa kunnes pizza saa väriä ja pohja on kypsä.
Tarjoa sellaisenaan tai vihannessalaatin kanssa.

UUNIKURPITSAA JA TOMAATTISIRKKOJA
(kahdelle)
1 myskikurpitsa
tuoretta tai kuivattua timjamia
suolaa
4 valkosipulin kynttä viipaloituina
1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja suikaloituna
2 dl paahdettuja sirkkoja
1 tl mango-curry -mausteseosta tai currya
öljyä
tarjoiluun vuohenjuustoa tai feta-juustoa
persiljaa

Halkaise myskikurpitsa ja poista siemenet. Leikkaa kurpitsa  viipaleiksi niin, että kuori kuitenkin jää viipaleisiin (kuorta ei kuitenkaan syödä). Levitä viipaleet uunipellille ja ripottele niiden päälle tuoretta tai kuivattua timjamia ja hiukan suolaa. Paista 200-asteessa, kunnes kurpitsa on kypsää.
Tee kurpitsaviipaleiden kypsyessä sirkkalisuke. Kuullota kattilassa tai pannulla öljyssä aurinkokokuivatun tomaatin suikaleita, valkosipuliviipaleita ja paahdettua sirkkoja. Mausta mango-curry -mausteseoksella.
Kun kurpitsa on kypsää, ota pelti uunista ja ripottele sirkkalisuke kurpitsaviipaleiden päälle. Lisää vielä vuohenjuusto- tai fetanokareita ja persiljaa ja tarjoa heti. Lisukkeeksi riittää esimerkiksi hyvä leipä.

SUKLAASIRKAT
100 g tummaa suklaata
1 tl kardemummaa
2 tl vaniljasokeria
2 dl paahdettuja kotisirkkoja

Sulata suklaa kattilassa tai mikroaaltouunissa, mausta kardemummalla ja vaniljasokerilla. Sekoita kokonaiset, paahdetut sirkat suklaan joukkoon. Levitä isolle lautaselle melko ohueksi kerrokseksi. Laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään. Rouhi veitsellä palasiksi ja tarjoa esimerkiksi omenapaistoksen ja vaniljajäätelön kanssa tai käytä muissakin jälkiruuissa oman makusi mukaan.

Kesäsillit kiusaukseen

Hävikkiviikko tuli ja meni, mutta se sai katselemaan omia ruokavarastoja uusin silmin. Esimerkiksi jääkaapista löytyy monenlaisia purkinpohjia ja viittä vaille nahistumassa olevia vihanneksia, joita voi vielä hyvin käyttää ruuanlaitossa.
Oikein innostuin, kun huomasin keksiväni aika monta ruokalajia, joihin kaikenlaisia jämiä voisi hyvin käyttää. Ensimmäiseksi halusin päästä eroon vajaasta sillipurkista. Silliä ostettiin useamman kerran kesän mittaan uusien perunoiden kaveriksi, mutta kun se sesonki meni ohi, sillä vain oli ja säily ja jäi syömättä.
Tuumailin, että makean mausteinen silli sopii muidenkin kuin keitettyjen perunoiden kylkeen. Niin syntyi sillikiusaus. Jos pitää janssoninkiusauksesta, maistuu myös sillikiusaus varmasti.
Sillinpalojen lisäksi ongin purkista myös sipulia ja porkkanaa ja ujutin myös ne kiusaukseen. Kerman lisäksi pieni loraus sillipurkin lientä antoi lisää makua ruokaan. Lisukkeena syötiin klassi-sesti etikkapunajuuria.
Se oli sen sillipurkin loppu. Olin aika tyytyväinen itseeni, silli tuli käytettyä eikä tarvinnut heittää käyttökelpoista ruokaa roskiin.

SILLIKIUSAUS
6-7 keskikokoista perunaa (n. 600 g)
n. 100 g sipulisilliä (tai muuta mausteliemessä olevaa) 
n. 20 cm pätkä purjoa
½ tl suolaa
3 rkl sillin lientä
3,5 dl kaurakermaa (tai muuta kermaa)
mustapippuria
tuoretta tilliä
voita

Kuori ja leikkaa perunat ohuiksi suikaleiksi ja viipaloi purjo. Leikkaa sillinpalat hiukan pienemmiksi ja lado kerroksittain voideltuun uunivuokaan muiden ainesten kanssa. Rouhi joka kerroksen päälle mustapippuria ja laita myös silputtua tilliä.
Mausta kaurakerma suolaripauksella ja sillin liemellä ja kaada vuokaan. Vuole kiusauksen päälle voinokareita ja paista 200-asteisessa uunissa tunti, puolitoista, kunnes perunat ovat aivan pehmeitä.
Tarjoa salaatin tai etikkapunajuurien kanssa.

Kalkkunaa rullalle ja grilliin

Kun aamukahvipöydän toiselta puolelta kuuluu toive, että voitaisiinko grillata illalla jotain, mieleen ei tule yhtään ideaa. On kiireisen viikon perjantai, ja jo aamulla tuntuu siltä, ettei ole varmaa saadaanko illalla pöytään yhtään mitään.
Pakastin on täynnä monenlaista lihaa, mutta lähtiessäni iltapäivällä töistä huomaan, etten muistanut ottaa mitään sulamaan. Kaupassa ainoa ajatukseni on, että nyt pitää valita jotain, joka kypsyy grillissä nopeasti. Kun kohdalle osuu pakkaus kalkkunan maustamattomia fileeleikkeitä nappaan sen ostoskärryyn. Sen enempää en jaksa ideoida. Luotan siihen, kotoa löytyy jotain tykö-tarpeita.
Niin kuin löytyykin: pala sinihomejuustoa, punainen paprika, sipulia, valkosipulia, lehtipersiljaa ja paketti pekonia. Täytän niillä kalkkunaleikkeet, käärin ne rullalle ja kiepautan jokaisen ympärille siivun pekonia. Mausteeksi yrttimaustetta, jossa on ripaus chiliä, sipaisu öljyä ja sitten grilliin. Lisukkeeksi teen lehtikaali-fetapaistosta sekä grillattuja tomaatinpuolikkaita. Saatiin sittenkin kelpo grilliateria
Kalkkunaa pitäisi syödä useamminkin, mutta valitettavasti kalkkunatuotteet eivät kaupassa nouse kovin hyvin esiin broilerituotteiden joukossa. Usein kalkkunaa ei tahdo löytää lainkaan, mikä on harmi, sillä se on todella hyvää ja ravintoarvoiltaan erinomaista.
Kalkkunanliha on vähärasvaista ja valtaosa rasvasta on pehmeää. Kalkkunassa on myös paljon hyvälaatuista proteiinia. Kannattaa siis tarttua kauppiasta hihasta ja patistella pitämään valikoimissaan myös tätä linnunlihaa.

GRILLATUT KALKKUNARULLAT

6 kpl kalkkunan fileeleikettä
yrttimaustetta
ripaus chiliä
suolaa
mustapippuria
punainen paprika suikaleina
sinihomejuustoa
sipulia viipaleina
valkosipulia viipaleina
6 viipaletta Amerikanpekonia
öljyä 

Ota kalkkunaleikkeet huoneenlämpöön noin tunti ennen grillaamista. Nuiji ne kelmun välissä ohuemmiksi ja ripottele molemmille puolille mausteita. Suikaloi paprika, silppua persilja, viipaloi sipulit ja valkosipulit ja pilko sinihomejuusto.
Nosta täytteitä jokaiselle leikkeelle ja kääri ne tiukalle rullalle. Kääri ympärille viipale Amerikanpekonia. Sipaise hiukan öljyä rullien päihin, jotka eivät jää pekonin alle.
Grillaa maltillisella hiilloksella kypsiksi. Varo pitämästä rullia grillissä liian kauan, sillä kalkkuna kypsyy nopeasti. Liika paistaminen vain kuivattaa hyvän lihan.
Tarjoa mieleistesi lisukkeiden kanssa.

LEHTIKAALIPAISTOS
lehtikaalia
sipulia
punasipulia
rusinoita
feta-juustoa
öljyä
suolaa
mustapippuria

Huuhdo lehtikaalin lehdet ja irrota niistä kovat ruodit. Leikkaa kaalinlehdet ohuiksi suikaleiksi. Viipaloi punasipuli ja silppua valkosipulinkynnet. Kuullota kasvikset pehmeiksi öljytilkassa, mausta mustapippurilla ja maltillisesti suolalla.
Lisää joukkoon rusinat ja anna koko satsin muhia vielä hetki. Murustele paistoksen päälle fetaa juuri ennen tarjoilua.

Pavut ovat parhaita

Ruokablogit ovat viime päivinä tulvineet kukkakaalireseptejä. Niiden ansiosta kukkakaalisadolle on saatu lisää menekkiä, mikä on mainio asia. Minä kuitenkin rummutan nyt papujen puolesta, sillä niitä syödään meillä vielä aivan liian vähän. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa kaikenlaisia papuja popsitaan monin verroin enemmän. Kotimaiset kasvikset -yhdistys on nimennyt pavut Vuoden 2018 vihannekseksi.
Omia suosikkejani ovat kaikenlaiset pensas- eli tarhapavutpavut. Nykyinen kasvimaani on pikkuruinen tilkku entiseen verrattuna, mutta pari riviä pavunsiemeniä on tuottanut mukavasti satoa.
Aika moni tuntee pensaspavun vain kesäkeitosta, jossa se lähes poikkeuksetta on keitetty ylikypsäksi ja mauttomaksi. Tuoreita, rapeita, vihreitä pensaspapuja ei kannata niihin sekoittaa. Papulaji on ehkä sama, mutta makuelämys valovuoden päässä kesäkeittopavuista.
Tuorepavut eivät paljon mausteita kaipaa. Parhaimmillaan ne ovat nopeasti suolavedessä keitettyinä ja voisulan kanssa nautittuina.
Itse yhdistän vihreisiin papuihin usein lempimakujani sitruunaa, valkosipulia, lehtipersiljaa ja parmesaanijuustoa. Isokin annos papuja hupenee hetkessä, niin hyviä ne ovat sellaisenaan tai pääruuan lisukkeena.

SITRUUNA-PARMESAANIPAVUT

500 g vihreitä papuja
3 valkosipulin kynttä viipaloituina
öljyä
silputtua persiljaa
1 rkl sitruunamehua
2 rkl voita
ripaus sormisuolaa

Leikkaa pavuista kovat kannat pois ja huuhdo ne huolellisesti. Laita isoon paistinpannuun hiukan vettä, mausta se suolalla ja keitä papuja muutama minuutti niin, että ne jäävät rapeiksi. Valuta vesi pois pannusta ja kaada pavut odottamaan toiseen astiaan. Kuullosta valkosipuliviipaleita öljyssä sen verran, että ne vähän pehmenevät. Lisää pavut uudelleen pannulle ja kuumenna nopeasti. Sekoita joukkoon voi, purista päälle sitruunamehua ja kaada tarjoilukuhoon. Ripottele papujen päälle tarvittaessa hiukan sormisuolaa sekä parmesaanilastuja tai -raastetta ja silputtua lehtipersiljaa. Nauti.

Kalaisa kesäkurpitsakeitto

Aika monesta kotipuutarhasta pukkaa tähän aikaan kesästä niin paljon kesäkurpitsaa, ettei aina tahdo keksiä, mihin kaikkeen sitä käyttäisi. Kesäkurpitsahan ei sinällään maistu juuri miltään ja varmaan juuri sen takia se taipuu monenlaisiin ruokiin, jopa leivonnaisiin.

Jotkut käyttävät kesäkurpitsaa  raakana esimerkiksi salaateissa, mutta itse pidän siitä enemmän kypsissä, lämpimissä ruuissa. Viimeksi kotikeittiössä syntyi tämä keitto, jossa mieto kesäkurpitsa sai makuparikseen kyläsavulohta ja kirpakkaa piparjuurta. Kermaisuutta keittoon tuo kylmäsavulla maustettu tuorejuusto.

Lisukkeeksi ei tarvita muuta kuin hyvää leipää.

KYLMÄSAVULOHELLA MAUSTETTU KESÄKURPITSAKEITTO

n. 1 kg kesäkurpitsaa
pieni purjo
2 valkosipulinkynttä
öljyä
8 dl vettä
2 tl kasvisliemijauhetta
200 g kylmäsavulohituorejuustoa
150 g kylmäsavulohta viipaleina.
tl raastettua piparjuurta tai 1 rkl piparjuuritahnaa 
tilliä

Huuhdo kesäkurpitsa ja raasta se karkeaksi raasteeksi, viipaloi purjo ja pilko val-kosipulinkynnet. Kuullota kasviksia hetki öljyssä kattilassa. Lisää vesi ja ja kasvisliemijauhe. Anna kiehahtaa ja sekoita keittoon kylmäsavulohituorejuusto, raastettu piparjuuri tai piparjuuritahna.
Leikkaa kylmäsavulohiviipaleet pienemmiksi ja lisää keittoon. Hienonna tilli ja sekoita keiton joukkoon juuri ennen tarjoilua ja jätä osa koristeeksi keiton päälle. Tarjoa keitto hyvän leivän kanssa.

Kukkakaalia ja jauhelihaa pannulla

Arkisin ei ruuanlaitto aina jaksa innostaa. Tunnustan, että työpäivän jälkeen yritän useimmiten päästä mahdollisimman helpolla. Onneksi meitä on nykyään pöydän ääressä useimmiten vain kaksi kaikkiruokaista, joten sitä ei juuri tarvitse miettiä, mikä tekee kauppansa.

Kesällä kaikki on jotenkin helpompaa kuin talvella. Tuoreita kasviksia on saatavilla vaikka kuinka, sen kun vain valitsee, mitä niistä kulloinkin haluaa tehdä. Perunoita meillä ei juurikaan arki-iltaisin keitellä. Tavallisimmin lautaselle päätyy salaattia, kypsiä kasviksia ja jotain lihaa, kalaa tai kanaa. Ruokakunnan toinen jäsen kun kaipaa muutakin kuin vihreää ja värikästä.

Näppärästi syntyy vaikkapa jauheliha-kukkakaalipannu, jossa jauhelihaan voi yhdistellä mieleisiään kasviksia ja mausteita. Hyvän lisän antavat erilaiset juustot. Tällä kertaa kruunasin annoksen feta-juustolla, joka oliivien kanssa toi hyvän suolaisen potkun lempeään kukkakaaliin ja italialaisella yrttimausteella ryyditettyyn jauhelihaan.

nfd

KUKKAKAALI-JAUHELIHAPANNU
400 g jauhelihaa
1 keskikokoinen kukkakaali
uutta sipulia
2 valkosipulin kynttä
vihreitä oliiveja
kirsikkatomaatteja
suolaa
mausteita maun mukaan
suolaa
feta-juustoa
persiljaa
öljyä paistamiseen

Pilko sipuli ja valkosipuli ja kuullota öljyssä paistinpannulla. Lisää pannulle jauheliha, ruskista se hyvin ja mausta esimerkiksi yrttimaustein. Siirrä kypsä jauheliha kulhoon odottamaan.
Irrottele kukkakaali pieniksi nupuiksi, viipaloi isoimmat tarvittaessa. Lisää pannulle hiukan öljyä ja paista kukkakaalia kunnes se hieman pehmenee. Älä kuitenkaan päästä liian kypsäksi.
Kaada jauheliha takaisin pannulle ja sekoita hyvin kukkakaalin joukkoon. Kuutioi kirsikkatomaatit ja lisää ne oliivien kanssa ruoan joukkoon. Mausta lisää tarvittaessa.
Lisää feta-juusto ja silputtua persiljaa vasta juuri ennen tarjoilua. Tarjoa hyvän leivän kanssa.

nfd

Pinaattilettuja kesälounaaksi

Kun tyttäret vielä asuivat kotona, yksi kesän mieluisimmista ruuista oli pinaattiletut, joiden kanssa kanssa syötiin itse tehtyä tonnikalatahnaa. Oman kasvimaan tuore pinaatti teki lettusista aivan erityisen maukkaita.

Lapset ovat aikaa sitten lentäneet pesästä, mutta pinaattilettuja tekee silti aina välillä mieli. Isoa kasvimaata ja pinaattipenkkiä ei enää ole, mutta yhtä hyvin lettuja saa aikaan pakastepinaatistakin.

Parhaat pitsireunaiset letut syntyvät valurautapannulla, jolla niitä useimmiten itsekin paistan. Kuvan letut tosin on tehty lettupannulla. Kuvat eivät tosin oikein tee oikeutta annokselle, sillä kesälomalla kuvasin vain kännykällä, mutta eiköhän näistä silti selviä, mitä syntyi. Työvaihekuvatkin jäivät pois, koska hoksasin vasta syöntivaiheessa, että nämä reseptit haluaisin jakaa myös Pilkkumissa.

PINAATTILETUT
1 ps (150 g) pakastepinaattia
3 munaa
5 dl maitoa
2dl vehnäjauhoja
1 dl spelttijauhoja
½ tl suolaa
sulatettua voita

Sulata pinaatti. Sekoita maitoon munat ja jauhot ja mausta suolalla. Lisää lopuksi voisula.
Paista makusi mukaan isoja tai pieniä lettuja ja tarjoa tonnikalatahnan ja salaatin kanssa.

TONNIKALATAHNA
1 prk tonnikalaa vedessä
200 g tuorejuustoa
0,5 dl kermaviiliä
1 sipuli varsineen
runsaasti tuoretta tilliä silputtuna
mustapippuria

nfd

Grillilohta ja aprikoosisalsaa

Grillaamisesta on nyt tullut meillä viikonloppujen ruuanlaittotapa. Onneksi ovat säät suosineet pieniä sateenropsauksia lukuun ottamatta. Kalaruokien ystävänä olen yrittänyt opetella, miten kalasta saa grillissä mehevää ja hyvää. Aika mukavasti onnistui viimeksi pulskan lohifileen grillaaminen. Maku oli mainio, sillä muutaman tunnin kylpy inkiväärillä ja valkosipulilla maustetussa marinadissa oli tehnyt tehtävänsä.
Kalan ihana savuinen aromi yhdessä aprikoosisalsan ja uusien perunoiden kanssa oli yksi alkukesän parhaista makunautinnoista. Hyvin siihen sopi myös katkaravuista ja ranskankermasta sekoitettu tahna.

GRILLATTU LOHI

700 g kirjolohi- tai lohifileettä
suolaa
Marinadi
2 rkl oliiviöljyä
½ dl valkoista balsamicoa
2 tl hunajaa
4 valkosipulinkynttä viipaleina
pala tuoretta inkivääriä viipaleina

Ripottele kalafileen päälle suolaa. Sekoita marinadin ainekset, kaada laakeaan astiaan ja nosta sinne myös lohifilee nahkapuoli ylöspäin. Anna kalan marinoitua jääkaapissa muutama tunti.
Nosta kala marinadista ja laita nahkapuoli alaspäin kaksinkertaisen folion päälle grilliin. Taita folion reunoja vähän ylöspäin, ettei kalan rasva valu hiilille. Grillaa, kunnes kala on kypsä, älä kuitenkaan liian kuivaksi.
Tarjoa uusien perunoiden ja aprikoosisalsan kanssa.

APRIKOOSISALSA
250 g kypsiä aprikooseja
2 uutta sipulia varsineen
100 g kirsikkatomaatteja
muutama ripaus chilihiutaleita
tuoretta timjamia tai persiljaa

Kastike
1 rkl sitruunaoliiviöljyä (tai oliiviöljyä ja sitruunanmehua)
2 rkl valkoista balsamicoa
mustapippuria

Halkaise aprikoosit, poista niistä kivet ja leikkaa hedelmät pieniksi kuutioiksi. Leikkaa kirsikkatomaatit neljään osaan ja pilko myös sipulit. Sekoita kastike ja kaada salsan päälle, lisää chilihiutaleita maun mukaan ja sekoita vielä hyvin. Silppua sekaan tuoretta timjamia ja anna maustua viileässä hetki ennen tarjoilua. Salsa sopii hyvin kaikenlaisten grilliruokien kanssa.