Sillijäätelö sulaa suussa

Ensimmäiset uudet perunat, nokare voita ja pala silliä. Siinä makuelämys, josta alkaa kesä. Hieman fiinimmän elämyksen saa, kun vaihtaa sillin sillijäätelöön. Myös sen pehmeä kermainen maku sopii täydellisesti uusien perunoiden kanssa.
Sillijäätelön pakastamiseen sopii vaikka kaunis rengaskakkuvuoka. Yhtä hyvin sen voi jäädyttää valmiina pikkuannoksina esimerkiksi silikoniseissa muffinssivu-oissa.
Parhaimmillaan sillijäätelö on hiukan pehmenneenä. Kuuman uuden perunan kyljessä se tosin sulaa nopeasti. Kesäisen alkupalan kruunaa pala saaristolaisleipää.

Kesällä kannattaa myös grillata. Helposti hyvää grilliruokaa syntyy kokonaisesta porsaan sisäfileestä ja marinoiduista pikkupaprikoista, joiden reseptit löydät täältä.  Kalaruoan ystäville maistuvat kalanyytit, joihin voi laittaa esimerkiksi siikaa, kuhaa tai ahventa. Makua nyytteihin antavat piparjuurituorejuusto ja kaprikset, katso resepti täältä.

Hyvän lisukkeen saa vuohenjuustolla täytetyistä portobellosienistä, jotka sopivat myös kasvissyöjille lihan tai kalan sijaan. Ohje on yksinkertainen: napsauta sienistä jalka irti, öljyä sienen lakki kevyesti ja ripottele sille mieleisiäsi mausteita. Leikkaa tuhti pala vuohenjuustokiekosta, aseta se portobellon lakkiin ja grillaa, kunnes juusto sulaa. Todella hyvin tähän sopii esimerkiksi hunajalla maustettu vuohenjuusto.

SILLIJÄÄTELÖ
150 g matjessillifileetä
2 dl kuohukermaa
250 g mascarponejuustoa
1 sitruunan raastettu kuori
3 rkl sitruunamehua
2 tl Dijon-sinappia
ruohosipulia
tilliä
mustapippuria

Leikkaa sillifileet hienoksi hakkelukseksi. Silppua ruohosipuli ja tilli ja raasta sitruunasta kuori.
Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita se hyvin mascarponen kanssa. Lisää vaahtoon silli, yrtit, sitruunankuori- ja mehu sekä sinappi. Sekoita hyvin.
Vuoraa esimerkiksi rengaskakkuvuoka tuorekelmulla ja kaada sillijäätelömassa vuokaan ja nosta se pakastimeen. Anna olla pakastimessa vähintään 5–6 tuntia, mielellään yli yön. Pikkuvuoissa sillijäätelö on valmista jo parissa tunnissa. Ota sulamaan vähän ennen tarjoilua.
Tarjoa uusien perunoiden ja saaristolaisleivän kanssa.

Kalaa nyyteissä

Kaikki blogiani seuraavat tietävät, että olen kalatyttöjä. Valitsen ravintolassakin useammin kalaa kuin lihaa, ja mielelläni teen kalaruokia myös kotona. Kala on parhaimmillaan yksinkertaisesti laitettuna, esimerkiksi kuha-, ahven- tai siikafileet eivät muuta kaipaa kuin rapean, voissa paistetun pinnan.

Kesällä kala sopii myös grilliin. Tarkkana saa tosin olla, ettei esimerkiksi nahaton filee hajoa käännettässä pieniksi paloiksi. Kalan rakenne kun on aika pehmeä. Murheet voi hyvin välttää kypsentämällä kalan foliossa. Mukaan folionyyttiin voi laittaa tuorejuustoa, voinokareen, yrttejä, kasviksia, mitä  mieleen tulee. Nämä kuhanyytit saivat arominsa muun muassa tuorejuustosta ja kapriksista.

KUHAA FOLIOSSA
n. 600 g vaaleaa kalaa fileenä (kuhaa, siikaa, ahventa)
150 g piparjuurituorejuustoa
pätkä purjoa tai muutama kevätsipulin varsi
kapriksia
kirsikkatomaatteja
suolaa
mustapippuria
tilliä

Leikkaa kalafileet paloiksi. Ripottele pinnalle suolaa ja pippuria. Viipaloi purjo tai keväsipuli ja puolita kirsikkatomaatit.
Revi foliosta 2 neliönmuotoista arkkia annosta kohti. Laita arkit päällekkäin ja nosta kalapalat niiden päälle. Nosta kalojen päälle teelusikallinen kapriksia, kirsikkatomaattia ja sipulia. Laita päällimmäiseksi hyvänkokoinen nokare tuorejuustoa ja tilliä. Sulje nyytit tiukasti ja nosta grilliin.
Anna paistua grillissä noin 20 minuuttia. Tarjoa uusien perunoiden kanssa.

Possua ja paprikoita

Kokit aina suosittelevat, että kannattaa käyttää lihalämpömittaria, jotta varmasti saa lihaan oikean kypsyysasteen. Meikäläinen tuppaa olemaan tässä asiassa aika huoleton.  Useimmiten liharuuat ovat grillissäkin onnistuneet hyvin näppituntumalla. Esimerkiksi kokonaisena grillatusta porsaan sisäfileestä sain hyvän ja mehevän, vaikka pelkäsin, että siitä tulee liian kuiva. Kun käyttää mittaria, ei tarvitse pelätä, mutta elämässä (ja grillauksessa) pitää joskus ottaa riskejä. Tällä reseptillä tuli ihan kelpo ateria kun lisukkeeksi paahdettiin myös pieniä paprikoita, joista grilli teki ihanan makeita.

GRILLATTU PORSAANFILEE
1 porsaan sisäfilee n. 600 g
1 dl omenamehua tai kuivaa omenasiideriä
0,5 dl öljyä
3 rkl soijakastiketta
1 tl hunajaa
1 tl savupaprikajauhetta (tai tavallista)
tuoretta timjamia tai rosmariinia

Poista fileestä kalvot terävällä veitsellä. Sekoita marinadin ainekset keskenään.
Laita liha esimerkiksi muovipussiin ja kaada sinne myös marinadi. Pyörittele pussia niin, että marinadi maustaa fileen joka puolelta. Anna maustua pussissa vähintään pari kolme tuntia, voit välillä käännellä pussia. Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen grillaamista.
Kuivaa fileen pinnasta liika marinadi ja grillaa maltillisella lämmöllä joka puolelta yhteensä noin 20–30 minuuttia. Laita filee vielä folion sisään vetäytymään noin vartiksi. Leikkaa viipaleiksi ja tarjoa lisukkeiden kanssa.

GRILLIPAPRIKAT
200 g minipaprikoita
muutama valkosipulin kynsi ohuina viipaleina

Marinadi:
¼ dl punaviinietikkaa
¾ dl oliiviöljyä
2 rkl hunajaa
tuoretta rosmariinia
mustapippuria
ripaus suolaa

Halkaise paprikat ja poista siemenet. Leikkaa valkosipulinkynnet viipaleiksi ja taittele rosmariinista lehtiä. Sekoita marinadin ainekset.
Laita paprikat laakeaan astiaan ja kaada marinadi päälle ja sekoita niin, että paprikat saavat kauttaaltaan marinadin makua.
Anna maustua muutama tunti. Marinadi pois ja nostele paprikat grilliin ja anna paistua, kunnes ne pehmenevät ja saavat väriä pintaansa. Kääntele usein, sillä paprikat palavat helposti.
Lihan tai kalan lisukkeena.

Lättäleipiä grillissä

Innostuin grillaamisesta oikeastaan vasta viime kesänä, kun hankimme kunnon hiiligrillin. Sen antamaa savuaromia ei pysty loihtimaan ruokiin kaasugrillillä, joten hiiliversio on ehdoton suosikkini. Nyt alkukesällä olen grillannut jotain melkein joka viikonloppuna, viimeksi paistoin grillissä muun muassa flatbreadia eli lättäleipää, joka tuntuu nyt olevan kovasti ”muotia”.

Flatbread-taikinoita on monenlaisia, useimmiten ne tehdään ihan tavallisesta vehnäjauhotaikinasta vesiliemeen. Minä tein taikinan piimään ja käytin spelttijauhoja. Piimä antaa leivälle mukavan happamuuden ja speltti maukkaan pähkinäisyyden.
Testileipien kanssa söimme tonnikalasta tehtyä kastikkeentapaista, jonka päälle laitettiin fetajuustoa. Jos haluaa oikein kunnon leipäkestit, tarjolle voi laittaa monenlaisia aineksia. Välttämättä ei tarvita muuta kuin nokare voita lämpimälle leivälle, jos se syödään muun ruuan lisukkeena.

LEIVÄT
3 dl piimää ( tai 2dl maustamatonta jogurttia ja 1 dl vettä)
1 tl kuivahiivaa
2 tl hunajaa
suolaa
3 rkl öljyä
n. 6 dl spelttijauhoja

Lämmitä piimä tai jogurtti ja vesi, sekoita joukkoon hiiva, hunaja ja suola.
Lisää öljy, ja jauhot vähän kerrallaan hyvin sekoittaen.
Vaivaa kimmoisaksi taikinaksi ja anna kohota liinan alla noin puoli tuntia.
Painele taikinasta ilmakuplat pois ja tee siitä tanko. Jaa tanko tasakokoisiin paloihin ja kauli ne soikeiksi pieniksi leiviksi.
Paista grillissä kummaltakin puolelta, kunnes leivät ovat saaneet väriä ja kypsyneet. Se käy mi-nuutissa tai kahdessa.
Pidä leivinliinan alla lämpiminä tarjoiluun asti. Nosta leiville haluamiasi päällysteitä ja tarjoa sel-laisenaan tai salaatin kanssa.

Täyte
1 prk tonnikalaa öljyssä
1 prk turkkilaista jogurttia tai kermaviiliä
2 rkl pieniä kapriksia
tilkka sitruunamehua
tl Dijon-sinappia
mustapippuria
ripaus suolaa tarvittaessa
Feta-juustoa
kevätsipulia

Valuta tonnikalasta ylimääräinen öljy ja hienonna se haarukalla. Pilko kevätsipulinvarret. Sekoita kaikki aineet jogurttiin, juustoa lukuun ottamatta.
Laita pari lusikallista tonnikalatäytettä lättäleivälle ja ripottele päälle murennettua Feta-juustoa. Nautiskele!

Mustikkakukkoa makeannälkään

Lehdet ja blogit tulvivat ruoka- ja leivontaohjeita ja usein tulee etsityksi jotain aivan uuttaa kokeiltavaa. Usein myös huomaa, että vanhat, perinteiset reseptit ovat yhtä hyviä, elleivät joskus parempiakin kuin tämän ajan trendiherkut.
Sattumalta muistin tässä eräänä viikonloppuna mustikkakukon, iki-ihanan perinnejälkiruuan. Sen valmistaa nopeasti helposti tällainen laiska leipurikin, kun ei tarvitse muuta kuin sekoittaa ainekset ja työntää uuniin.

Olin tehnyt mustikkakukkoa edellisen kerran vuosia sitten, mutta jo ajatus nosti sen maun kielelle. Ei muuta kuin penkomaan mustikoita pakastimesta ja taikina valmiiksi. Yleensähän kukko paistetaan vuoassa, mutta hauskoja pieniä kukkosia saa, kun painelee taikinan muffinssivuokiin tai pieniin annosvuokiin.

Monen muunkin pakastimessa on vielä varmaan mustikoita jäljellä. Osan voi hyvin käyttää mustikkakukkoon, joka maistuu taivaalliselta haaleana, hiukan sulaneen vaniljajäätelön kanssa sunnuntailounaan jälkkärinä tai iltapäiväkahvin kaverina. Mikään kevyt makupala se ei ole, mutta joskus saa herkutella.

MUSTIKKAKUKKO
200 g voita
1 dl sokeria
4-5 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 l mustikoita
2 rkl perunajauhoja

Sekoita pehmentynyt voi, puolet sokerista, leivinjauhe ja ruisjauhot tasaiseksi taikinaksi. Painele ¾ taikinasta voideltuun uunivuokaan. Sekoita perunajauhot ja loppu sokeri mustikoiden joukkoon ja kaada marjat vuokaan taikinan päälle. Tee lopusta taikinasta kukolle kansi ja paista 175 asteisessa uunissa noin tunti.
Jos teet kukon muffinssivuokiin, ne tietysti kypsyvät nopeammin.

Lempiruuan uusi muoto

Olen kausiruokaihminen, suosin lähiruokaa, ja ostan ehdottomasti mieluiten kotimaista, aina kun se on mahdollista. Joskus täytyy silti poiketa näistä periaatteista. Monen muun maan ruuissa kun on vastustamattomia herkkuja, joihin tarvitaan muutakin kuin kotoisia aineksia.
Yksi lempiruuistani on italialainen melanzane alla parmigiana eli munakoisopaistos, jossa on mehevä tomaattikastike, paljon mozzarellaa ja parmesaania sekä tietenkin tuoretta basilikaa. Saman makuelämyksen saa helposti myös munakoisosta tehtyyn pizzaan..
Munakoisopizza oli jo viime vuonna yksi ruokablogien suosikkiresepteistä, ja koska munakoiso on mainio vihannes, minunkin piti sitä tietysti kokeilla.
Omaan makumieltymykseen sopii parhaiten juuri tuo tomaatti-mozzarella-parmesaani-basilika -yhdistelmä, mutta kuka estää päällystämästä pizzaansa vaikkapa jauhelihalla tai katkaravuilla. Pizzaan voi hyvin käyttää valmista tomaattikastiketta tai -pyrettä, mutta vielä parempaa tulee, kun kastikkeen hauduttelee itse. Siihenkin on ohje tässä, ja kun sitä varmasti jää, sen voi käyttää seuraavana päivänä vaikka bolognese-kastikkeeseen tai sosekeittoon.

MEHEVÄ MUNAKOISOPIZZA

1 iso munakoiso
1 rkl oliiviöljyä
mustapippuria
suolaa

Täyte
tomaattikastiketta
valkosipulisilppua
kirsikkatomaatteja
mustia kalamataoliiveja
1-2 palloa mozzarellaa
raastettua parmesaania
tuoretta basilikaa (rucolakin käy)
mustapippuria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Leikkaa munakoiso noin sentin paksuisiksi viipaleiksi pituus-suunnassa ja asettele leivinpaperin päälle uunipellille. Levitä viipaleille oliiviöljyä (pullasudilla se onnistuu hyvin) ja paista uunissa noin 15 minuuttia, kunnes munakoisot pehmenevät hieman.

Nosta munakoisot uunista ja levitä niiden pinnalle tomaattikastike, valkosipulisilppu, kirsikkatomaatit, mozzarella ja parmesanraaste.
Laita pizzat takaisin uuniin ja paista vielä kunnes juusto on sulanut ja saanut hiukan väriä. Ota uunista ja mausta mustapippurilla. Revi pizzoille vielä tuoretta basilikaa tai rucolaa.

TOMAATTIKASTIKE
400 g tomaattimurskaa
loraus punaviinietikkaa
oliiviöljyä
1 punasipulia
4 valkosipulin kynttä
chilihiutaleita
paprikajauhetta
mustapippuria
suolaa
fariinisokeria
Pilko kuoritut sipulit ja hauduta niitä viitisen minuuttia öljyssä kasarissa. Lisää tomaattimurska ja mausteet ja anna hautua, kunnes kastike sakenee. Mitä kauemmin maltat hauduttaa, sitä parempi kastike tulee.

Glögi-iltoihin ja lahjavalvojaisiin

Kun ulkona on pimeää, pitää sisällä olla mukavaa ja tunnelmallista. Kynttilät, hämäränhyssy, kuuma glögi ja pienet herkut tekevät joulunodotuksesta mukavaa aikaa. Parasta onkin valmistautuminen ja jouluun virittäytyminen. Ruokapöytä notkuu herkkuja vasta jouluna, mutta jo edeltävinä viikkoina voi hiukan hemmotella itseään.

Jokaiseen vuodenaikaan kuuluvat tietyt maut. Joulunaika on mausteinen, makea ja suolainen: siihen sopii esimerkiksi hyvin tämä kakku, johon makeutta tuo omena, suolaisuutta sinihomejuusto. Mukana on myös piparimaustetta, joka sekin kuuluu tähän vuodenaikaan.

Omenainen sinihomejuustokakku on yksi vaihtoehto glögin kanssa tarjottavaksi. Sen kanssa pöytään voi kattaa myös rukiista lohirullaaja tuhtia juustopiirasta, josta saa hyvän iltapalan, kun tarjoaa sen hedelmäisen salaatin kanssa.

Glöginkin voi tehdä itse. Valmiit glögit ovat usein aika tuhteja ja makeita, mutta kun mausteisen juoman tekee itse, siitä saa juuri sellaisen kuin haluaa. Perinteisen punaisen glögin sijaan hyvä vaihtoehto on itse tehty omenaglögi, johon saa joulun makua kanelista, tähtianiksesta ja neilikasta. Jos haluaa juomalleen hiukan kipakkuutta, mukaan voi laittaa tuoretta inkivääriä. Paras glögi tulee suodattamattomasta omenamehusta, joka näyttää lasissa samealta.

OMENAINEN SINIHOMEJUUSTOKAKKU
125 g voita
1/2 dl sokeria
1 kananmuna
2,5 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl ranskankermaa
1 dl sokeria
75 g sinihomejuustomuruja
1 tl piparkakkumaustetta
½ dl maissitärkkelystä
3 kananmunaa
1 omena

Päälle:
2 omenaa
rosépippureita

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää kananmuna sekä keskenään sekoitetut leivinjauhe ja jauhot.
Vuoraa irtopohjavuoan (n. 24 cm) pohja leivinpaperilla ja voitele reunat. Painele taikina vuoan pohjalle ja reunoille.
Kuori omena ja pilko se pieniksi kuutioiksi. Sekoita täytteen ainekset ja lisää joukkoon omenakuutiot. Kaada täyte taikinan päälle vuokaan.
Viipaloi omenat (jos ovat kotimaisia, ei tarvitse kuoria) ja asettele taikinan päälle. Ripottele koristeeksi rosépippureita. Paista 175-asteisessa uunissa tunnin verran.
Anna jäähtyä ennen kuin irrotat kakun vuoasta.

OMENAGLÖGI
1 l omenamehua, mieluiten ”sameaa”
½–1 dl fariinisokeria tai muscovadosokeria
1 vaniljatanko
2 kanelitankoa
3 tähtianista
( pieni pala tuoretta inkivääriä)

Halkaise vaniljatanko ja kaavi siitä siemenet, kuori inkivääri ja leikkaa siitä ohuita viipaleita.
Kaada omenamehu kattilaan ja laita joukkoon mausteet. Kiehauta, ota kattila pois liedeltä ja anna hautua noin tunti. Siivilöi mausteet pois, kuumenna uudelleen ja tarjoa rusinoiden ja mantelien kanssa.
Glögin voi halutessaan terästää alkoholilla.

Leipä ja juusto samassa paketissa

Hyvän ruoan ystävällä on tunnetusti monia heikkouksia. Minun heikkouteni ovat hyvät juustot. Vaikka olen yrittänyt, en saa makua ns. prosenttijuustoihin. Toki tuotekehitys on muokannut niitäkin paremmiksi, mutta silti ne ovat mielestäni aika lailla kumimaisia ja mauttomia.
Arjessa en juustoja kovin paljon syö, mutta herkutteluun ostan aina kunnon juustoja. Jostain syystä juustonhimo iskee tavallista kovempaa pimeään vuodenaikaan. Nyt maistuu viipale vuodenjuustoa hyvän hillon kanssa tai nokare sinihomejuustoa keiton ryydittäjänä.
Juustoherkut ovat myös aika mainioita glögin kavereita. Muistan nuoruudestani juustotortun, jota meillä tehtiin iltapalaksi ja vierastarjottavaksi. Siinä ei ollut paljon muuta kuin juustoraastetta ja kermaa, ja hiukan sinappia makua antamassa. Pohjataikina taisi olla aika tuhti voitaikinan tapainen.
Samaa makua tavoittelin tässä juustopiiraassa, mutta en tehnyt kovin rasvaista pohjaa, vaan pikemminkin leipäisen taikinan. Tässä ovat siis leipä ja juusto samassa paketissa.
Juuston lisäksi täytteeseen sopivat esimerkiksi savuporoleikkele tai -kinkku. Hedelmäisen salaatin kanssa piiraasta saa pienen aterian. Kun piiras on tuhti, salaatin raikkaus tasapainottaa sitä hyvin.

JUUSTOPIIRAS
2 dl vettä
yrttisuolaa
1 muna
5–6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
loraus öljyä
voitelemiseen voisulaa

Täyte:
2oo g voimakasta juustoa raasteena 
2 ½ dl kermaa
2 rkl Dijon-sinappia
100g savuporoa tai savukinkkua
3 kananmunaa
mustapippuria
tuoretta tai kuivattua timjamia

Mausta vesi yrttisuolalla ja sekoita veteen jauhot ja leivinjauhe. Lisää öljytilkka ja sekoita taikina tasaiseksi. Vuoraa irtopohjavuoan pohja ( halkaisija n. 24 cm) leivinpaperilla ja voitele reunat. Kauli taikina pyöreäksi levyksi ja nosta se vuokaan. Taikina saa tulla reunojen yli.
Sekoita keskenään juustoraaste, kerma, sinappi ja kananmunat. Lisää savuporo tai -kinkku pieninä kuutioina täytteeseen. Mausta mustapippurilla ja tuoreella tai kuivatulla timjamilla oman maun mukaan.
Kaada täyte taikinan päälle ja taita taikinan reunat täytteen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa, kunnes juustotäyte on kypsää. Nosta pois uunista ja voitele reunat voisulalla. Tarjoa hedelmäisen salaatin kanssa.

HEDELMÄINEN SALAATTI
vihreää salaattia
1 ruukku viinisuolaheinää
1 ruukku rucolaa
1 pieni fenkoli
1 persimoni
½ granaattiomenan siemenet
ananaskirsikoita
pakasteherneitä

Asettele salaatti, viinisuolaheinä ja rucola laakealle vadille. Lisää salaattiin ohueksi viipaloitu fenkoli, kuorittu ja kuutioitu persimoni, puolen granaattiomenan siemenet, ananaskirsikat ja sulatetut pakasteherneet. Mausta kastikkeella juuri ennen tarjoilua.

Kastike:
2 rkl valkoista balsamicoa
1 tl sinappia
4 rkl sitruunaoliiviöljyä (tai tavallista + 1 rkl sitruunamehua)
hunajaa maun mukaan
ripaus suolaa ja mustapippuria

Lohta ja purjoa ruispiilossa

Joulun alla on kaikenlaista puuhaa aika lailla, kannattaa siis oikaista siinä missä voi. Esimerkiksi taikinanteon voi unohtaa silloin tällöin ja kipaista kauppaan. Valmiit taikinat eivät tietysti täysin omatekoisia päihitä, mutta aika hyviä ne nykyään ovat.
Pidän pakastimessa kaiken varalta piirakkataikinaa, josta voi tehdä sekä suolaisia että makeita piirakoita. Tykkään myös ruis-perunataikinasta suolaisissa piirakoissa.
Piirakan sijaan teen joskus pieniä suolapaloja. Vähän kuin minikalakukkoja syntyy ruisperunataikinasta, lohesta, purjosta ja pekonista. Pekonin voi hyvin jättää pois, ellei halua sekoittaa lihaa ja kalaa, mutta aika kivan savun maun se kyllä antaa.
Rukiinen lohirulla maistuu hyvin glögin kanssa.

RUKIINEN LOHIRULLA
1 pkt ruisperunataikinaa (pakaste)
n. 500 g lohifileetä
suolaa
mustapippuria
pala purjoa
(pekonia)
seesaminsiemeniä
voisulaa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Irrota lohifileestä nahka ja leikkaa kala pieniksi paloiksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Viipaloi purjo ohuiksi viipaleiksi ja kuullota hetki pannulla öljyssä, jotta se pehmenee. Anna jäähtyä.
Kauli sulanut taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi ja levitä päälle lohiviipaleet ja niiden päälle purjo. Jos haluat laittaa rullaan myös pekonia, leikkaa se pieniksi paloiksi ja lisää päällimmäiseksi täytteeseen. Kääri taikina rullalle ja nosta leivinpaperin päälle uunipellille. Voitele voisulalla ja ripottele päälle seesaminsiemeniä. Paista, kunnes rulla on kypsä ja saa hiukan väriä. Tarjoa haaleana tai jäähtyneenä.

Ihanaa syysruokaa

Kauppojen vihannestiskeillä on tänä syksynä ollut hyvin tarjolla erilaisia kurpitsoita. Aika usein omia ostoksia tehdessäni olen kuullut miten ihmiset niitä ihailevat, mutta vain harva poimii ostoskoriinsa.
Kauppa jakaa myös kurpitsareseptejä ja ovathan niitä aikakauslehdetkin pullollaan. Silti kurpitsa oudoksuttaa, moni kun tuntee sen vain etikkaisena säilykkeenä.
Kurpitsat ovat kokeilemisen arvoisia. Meillä on syöty syksyn mittaan jo monta hokkaidoa (se pyöreä kurpitsa, jolla on vihreä kanta) ja myskikurpitsaa (se pitkulainen). Kummastakin lajikkeesta saa mainion kasvisaterian tai lisukkeen lihalle tai kalalle. Maku on miedon makea, muistuttaa ehkä hiukan bataattia.

Vaikeaa ei kurpitsa-aterian valmistaminen ole: mausteita ja öljyä pintaan ja uuniin.
Tämän myskikurpitsan siemenkuppiin laitoin pilkottuja kirsikkatomaatteja ja valkosipulia. Pehmeäksi kypsyneen ”kurpitsanlihan” voi halutessaan pehmentää haarukalla ja lisätä joukkoon esimerkiksi tuorejuustoa tai vuohenjuustoa. Näin syntyy ihana kurpitsasose, jonka voi syödä suoraan kurpitsankuoresta.
Jos aterialle kaipaa vielä jotain tuhdimpaa, kurpitsan seuraksi sopii hyvin melkeinpä millainen liha vain. Miksei myös mausteinen makkara, esimerkiksi bratvursti.

MYSKIKURPITSAA JA TOMAATTIA
puolikas myskikurpitsa/ruokailija
kirsikkatomaatteja
tuoreita yrttejä: rosmariinia ja timjamia
valkosipulia pilkottuna
suolaa
öljyä
(tuorejuustoa tai vuohenjuustoa)

Halkaise kurpitsat ja poista siemenet. Leikkaa kirsikkatomaatit neljään osaan ja pilko valkosipulinkynnet. Voitele kurpitsa öljyllä, täytä siemenkuppi tomaatti- ja valkosipuliviipaleilla.
Ripottele päälle suolaa ja silputtuja yrttejä.
Paista 200-asteisessa uunissa kunnes kurpitsa on kypsää. Keskikokoinen myskikurpitsa kypsyy noin kolmesta vartista tuntiin.